I'm HOME.

Takana mahtava reissu ja miljoona hyvää kokemusta. Nyt kotona löhöillen iltapäivä vietetty. Huomenna rippijuhliin ja maanantaina paluu todellisuuteen eli töihin. 

Meidän rinkat on vielä Milanossa, koska jotkut tohelot ei niitä osanneet lentokoneeseen laittaa. Kuvia ja muutenkin reilipostauksia on tulossa vasta ensi viikolla. Niitä on luvassa PALJON.

Ciao !


Photo: weheartit.com

Päivä 20 – Tässä kuussa

Interreilaan !

Puola

Saksa

Ranska

Espanja

Italia

Photo: weheartit.com

Päivä 19 – Kaduttaa

Yritän pitää sellaista asennetta, että en katuisi mitään, mutta on olemassa kuitenkin muutama asia mitä kadun.

Kadun sitä, että...

... en ole ollut rohkeampi tietyissä tilanteissa, vaan olen aina pakoillut tukalissa oloissa.

... etten vieraillut mummon luona useammin, kunnes olikin jo liian myöhäistä.

... en ole pitänyt yhteyttä kaikkiin entisiin koulukavereihin niin usein kuin haluaisin.

... olen ollut aina laiska koulun suhteen, kun tiedän, että olisin pienelläkin panostuksella pystynyt paljon parempaan. (Ai miten niin pedantti ja perfektionisti?)


Photo: weheartit.com

Päivä 18 – Mieleisin syntymäpäiväni

No sanotaanko nyt, että luultavastikin viime vuoden synttärit.

18-vee.

Juhlittiin meillä kotona kavereiden kesken herkkuja syöden ja illalla sitten täysi-ikäisten kanssa jatkettiin baariin, jossa muuten saatiin Jennin kanssa ilmaiset drinkit. Ensimmäisen ja luultavasti viimeisen kerran. :D

Päivä 17 – Mieleisin muistoni

Shiiit. Miksi tässä on näin hankalia aiheita?

No tällä hetkellä päällimmäisenä tulee mieleen viime vuoden toukokuun magical night. Nyt kaikki, jotka mun blogian yhtään lukee pitäisi arvata mistä on kyse...

JÄÄKIEKOSTA tottakai. Elikkä yksi mieluisimmista muistoistani on Suomen toinen maailmanmestaruus vuonna 2011. 

Koko Suomi sekosi ja niin minäkin. Tosin sen hirveän kiljumisen jälkeen mikä kesti ehkä puoli tuntia pelin jälkeen, mun bileet loppui aika äkkiä: Seuraavana päivänä oli koulua, olin alaikäinen ja täällä Lapin tuppukylässä ei mitään voitonjuhlia todellakaan ollut. 

Kuitenkin se fiilis, minkä sen viimeisen erän aikana sai oli aika euforinen. Sitä ei vaan jotenkin pystynyt pitämään totena, kun Ruotsi yleensä teki Hannu Hanhet ja nousi jostakin 7-0 tappiosta voittoon. MUTTA ei nyt, me voitettiin 6-1. 

Kaikki, jotka pitää suomalaisia paskoina jääkiekossa voi käydä katsomassa tämän videon. 

Vaikka parikin kertaa, jos ei muuten mene kaaliin. 

Päivä 16 – Eka suudelmani

Kysytäänkö tässä nyt sellaista sööttiä pusua vai ihan kunnon imuttelua?

En itseasiassa ole aivan varma kenen kanssa ihan eka suudelma tuli vaihdettua... Joko sen yhden naapurinpojan kanssa tai sitten yhden pojan kanssa päiväkodissa. Tämä poika pyöritti oikeastaan lähes jokaista tyttöä päiväkodissa yhtä aikaa. :D

Teini-iässä välttelin poikia aika paljon, joten kovin läheiseen kontaktiin en kenenkään kanssa ryhtynyt. Ensimmäisen kerran pussailin erään miekkosen kanssa Italian lomalla 15-vuotiaana. Tästähän on sitten näppäräsormisten ystävieni ansiosta ihan kuvamateriaalia. No enpähän ainakaan koskaan unohda....... Jee.


Photo: weheartit.com

Päivä 15 – Unelmani

No tottakai elää unelmaani.

Saada hyvä työ. Sellainen, josta nautin.

Perustaa perhe miehen kanssa, jota ilman en voi elämää kuvitella. Mennä naimisiin. Hankkia muutama mukula. 

Matkustella. Paljon. Mieluiten jokainen maanosa, ainakin kerran.

Olla sen verran varakas, että pystyn hankkimaan sekä itselleni, että läheisilleni asioita ja esineitä, jotka tuottavat iloa. 

Oppia olemaan parempi ihminen.

Unelmissani meidän pikkuruinen maapallo ei myöskään olisi tuhoutumaisillaan, joten toivottavasti kasvihuoneilmiölle että otsonikadolle olisi saatu jonkinlaista parannusta aikaan.

Omistaa turkoosi Mini Cooper. (Hybridi ofc.)

Siinäpä se. Perinteinen unelma siis. Ei mitään hirvittävän mullistavaa. 

Photo: weheartit.com

Päivä 13 – Tällä viikolla

Tällä viikolla olen (toivottavasti)...

... Lentänyt lentokoneella.

... Ollut neljässä eri maassa (Suomi, Latvia, Puola, Saksa)

... Syönyt hyvin (ja liikaa)

... Bilettänyt

... Tavannut vanhoja tuttuja.

... Vieraillut Auschwitzissä.

... Hankkinut uusia kokemuksia ympäri Eurooppaa reilaten.


Photo: weheartit.com

Päivä 12 – Käsilaukussani

Tämän hyppään nyt yli, koska tein vastaavan postauksen ihan vasta, joten tässäpä siihen linkkiä, jos et sitä vielä ole nähnyt. :)


Photo: weheartit.com

Päivä 11 – Sisarukseni

Minulla on kolme sisarusta.

minä, niko, miro, kiia   (2004)

Niko, 19-vee. Koulutukseltaan metsäkoneenkuljettaja tai jotakin vastaavaa. Pienempänä oltiin tosi läheisiä ja leikittiin muun muassa nukeilla ja prätkähiirillä.

Miro, 14-vee. Perinteinen angstinen yläastelainen. Harrastaa urheilua ja kaikenlaisen turhan tiedon hankkimista. Fanittaa Euroviisuja, Titanicia ja lentokoneita.

Kiia, 8-vee. Minun ihana pikkusisko. <3 Kikkarahiuksinen nauravainen tyttö, joka tykkää tehdä tuhojaan ja ärsyttää isosiskoaan.

YO

Lauantaina minusta monien muiden tavoin tuli ylioppilas. Itsestä tämä ei nyt kovin isolta saavutukselta tunnu, mutta onhan se kiva saada tuo upea valkoinen lakki.

Aamulla kävin kampaajalla kampauksen teetättämässä, jonka jälkeen käytiin ottamassa läheisen järven rannalla muutama yo-kuva. Otettiin luultavasti lähemmäs 50 kuvaa, joista noin kahdessa mulla oli silmät auki.

Koululla kuunneltiin puheita ja saatiin lakit päähämme. Eniten jännitin lakin ja todistusten hakemista, koska minulla oli uudet korkeat korkkarit. Ihan kohtuudella siitä kuitenkin selvittiin. En ainakaan kompastunut.

Kotona meillä oli sitten juhlat ja porukkaa kävi ihan mukavasti. Ketään tuiki tuntemattomia ei tullut ja ainut henkilö ketä en tunnistanut oli kummisetäni veli.

Illalla lähdettiin paikalliseen (räkälään) juhlimaan ja lakkiemme ansiosta pääsimme ilmaisella sisään, saimme drinkkiliput ja vielä joku ystävällinen tarjosi lonkerot meille.

Aamulla kömmin sänkyyn nukkumaan puoli kuuden aikoihin.

Päivä 10 – Päivän asu

Lauantain asu:

Cap - Fredrikson
Dress - Elise Ryan
Shoes - Nelly

Juna kulkee vaan.

Nyt se on totta.

Tunnin päästä minä, Ellu ja Elina lähdetään kohti Rovaniemen rautatieasemaa ja interrail voi alkaa. Tämä on ihan hassua, kun mahan pohjaa ihan kipristelee.

Toivotaan, että meidän reissu sujuu hyvin ja palataan kaikki ehjinä kotiin. Blogin jätän nyt oman elämänsä varaan. Muutamia postauksia olen ajastanut teille lukijoille, lähinnä pelkästään tuon yhden haasteen postauksia.

Yritän kuitenkin matkan varrelta ainakin lyhyitä tilannekatsauksia tehdä, jos nettikahvilan satun löytämään.

Adios ! Hasta luego !