Heissan. Maailmanmeno näyttää tällä hetkellä aika synkältä, mutta onneksi niitä valopilkkujakin löytyy. Alunperin tarkoituksenani oli tulla jakamaan ajatuksiani Syyrian pakolaiskriisistä, mutta nyt tähän koneen äärelle istuessani mitkään sanat eivät onnistu kuvaamaan mun ajatuksia tarpeeksi fiksusti, joten sen sijaan kannustan ihmisiä tosissaan tutustumaan faktoihin (ei pelkästään lööppeihin tai facebookin valopäiden kirjoituksiin) ja muodostamaan niiden perusteella asiasta järkevän ja perustellun mielipiteen. Anssi Kelaa lainatakseni:
"Minä en ole tehnyt mitään ansaitakseni asuinpaikan yhdessä maailman rauhallisimmista ja rikkaimmista maista. Pelkkää tuuria. Miljoonat huono-onnisemmat ovat jättäneet kotinsa ja lähteneet hengenvaaralliselle taipaleelle pakoon mielipuolista sisällissotaa. Inhimillinen hätä on valtava. Suomessa puhutaan siitä, että pitääkö meidän auttaa. Kysymys on hassusti muotoiltu. Sen tulisi kuulua: miten voimme auttaa? Jos ihmisten hätä lakkaa koskettamasta meitä, niin me lakkaamme olemasta ihmisiä."
Suosittelen myös etenkin tämän artikkelin vilkaisua.
Se, että Suomen talous on paskassa kunnossa ei saa toimia tekosyynä sille, että käännetään selkämme eniten apua tarvitseville (eikä se poissulje sitä, että autetaan oman maan kansalaisia). Sen sijaan meidän täytyy tehdä suuria muutoksia talouteen sekä infrastruktuuriin: Keskityttäisiin muun muassa oikeasti tärkeisiin asioihin sen sijaan, että laaditaan holhouslakeja sekä kiellettäisiin asioita (olutrekkojen teippaukset.. hei haloo), tehtäisiin yrittäjyys helpommaksi (ehkä yritykset sitten pysyisivät Suomessa ja luotaisiin lisää työpaikkoja) sekä lisäksi opiskelijat pitäisi saada nopeammin ja helpommin integroitua työelämään.
No mut joo se siitä asiasta nyt toistaiseksi. Voisin varmasti kirjoittaa asiasta romaanin ja mun ajatukset ei varmasti siltikään tulisi järkevästi ulos. Lisäksi jo huomenna voisin kuulla faktan mikä muuttaisi mun mielipidettä erisuuntaan. Mutta siis ydinajatus:
"No one is born to be ignorant and continents and borders cannot be the dividing line between suffering and civilised behaviour."
Mun kämppis (Leonie) tuossa vieressä kehotti kirjoittamaan asioista mitkä tekee mut onnelliseksi, koska näytin kuulemma oikein kärsivältä tuota edellistä tekstiä kirjoittaessani, joten täältä pesee!
1. Nämä kuluneet viikot Skotlannissa ovat olleet kaikinpuolin mukavia. Ollaan hoidettu asuntobisneksiä ja ostettu kaikkea tarpeellista sekä hiukan tarpeetonta tavaraa meidän kämppään.. Miten niin en tarvitse 20 osaista blenderiä millä voin tehdä smoothieta ja mehustaa mehuja?
2. Maanantaina istuttiin iltapäivällä Leonien kanssa katsomassa telkkaria olkkarissa (ollaan jo katsottu koko how i met your motherin eka kausi), kunnes Leonie sai loistavan idean, että käydään tsekkaamassa pari lähipubia.. Lopulta se ilta päättyi siihen, että kierrettiin kolme pubia, juteltiin parille todella oudolle tyypille, juotiin 50 pennin shotteja, mentiin kotiin katsomaan leffaa sekä tyhjentämään viinipullo ja lopulta kiivettiin Dundee Law:lle pilkkopimeässä ja ihasteltiin Dundeeta kunnes oli pakko lähteä kotiin pissalle. Flatmate bonding!
3. Lähetettiin meidän rapun naapureille kirjeet, että meillä on ensi viikolla bileet (mun synttärit/tuparit) ja pahoiteltiin jos on hiukan melua ja saatiin alakerran pojilta paras vastaus ikinä:
"Dear Flat F, Thank you for your letter, it was very kind of you to let us know. However unneeded as parties happen. Have a nice birthday! :) P.S. it's your birthday, be as bad as you want!" Tottakai kutsuttiin ne sitten sinne synttäreille. :D
4. Torstaina heräsin aamulla tuttuun tapaani varsin myöhään ja istuin keittiössä syömässä aamupalaa mun Harry Potter-yökkärissä kun paikalle ilmestyi pesukoneen ja uuninkorjaaja. Onneksi se tyyppi ei ollut mikään hottis. Aamupalaa syödessäni Leonie liittyi mun seuraan ja ehdotti, että tehtäisiin jotain kivaa, joten reilu tunti myöhemmin istuttiin autossa matkalla Pertshiressä sijaitsevaan Blair Castleen. Tuo paikka sijaitsee siis tuolla ylämailla vuorien keskellä ja on siis 1200-luvulla rakennettu linna. Täytyy sanoa, että se oli kyllä aika hieno ilmestys. (harmi, että siellä ei saanut ottaa kuvia sisällä)
"Why did you go to Inverness?"
"Just because. Why not. We had nowhere else to be so we wanted to explore. Yolo."
6. Torstai huipentui siihen kun tsekkasin mun sähköpostin ja huomasin, että onnistuin saamaan itselleni liput Glasgow:n loppuunmyydylle One Directionin keikalle! MÄ NÄEN MUN POJAT UUDELLEEN! ♥ Helsingin keikka oli ehdottomasti yksi kesän kohokohdista, joten tämä tulee varmaan olemaan mun syksyn kohokohta. Haha. Keikka on siis ensi kuun alussa ja menen sinne yksin. Tai siis menen sinne Ashan (mun toinen kämppis) ja sen kavereiden kanssa, mutta itse keikalla olen 'yksin', koska meidän paikat ei tietenkään ole lähelläkään toisiaan. Whoop whoop.
8. Sunnuntai kului laatikkojen purkamisen parissa sekä hengaillessa kampuksella tsiikaillen uusia freshersejä.. Ne on kyllä yleensä helposti tunnistettavissa siitä, että ne yleensä näyttää olevan ihan hukassa tai siitä, että ne kulkee opiskelijakortti kaulahihnasta roikkuen. Muistan kyllä miten pihalla itse olin kaikesta viime vuonna ensimmäisen viikon aikana.. Tilannetta ei kyllä edes auttanut se, että humalassa oltiin koko viikko.
10. Eilen sain postikortin Floridasta!
Ei mulla muuta byyye.
