Meidän äippä ei tähän taitais suostua.

Odotan vieläkin kyllästymistä tähän biisiin ja siitä tehtyihin eri versioihin.

We still play out in the rain.

Tänään bussissa vieressäni istunut mummeli ensin kehui huiviani kauniiksi, jonka jälkeen tämä totesi etten saa antaa syksyn masentaa itseäni. Minun piti kuulemma nauttia syksystä ilman olvia? Mitä haistoiko se minusta vielä eilisen alkomahoolit?!

Todellisuudessa minulla ei todellakaan ole minkäänlaista syysmasennusta, päinvastoin. Rakastan syksyä ja ruskan (joka täälläpäin Suomea on kyllä aika olematon) värjäämät lehdet ovat todella kauniita.

Eilen käväisin Ninnun kanssa kaupungilla juhlistamassa (jotakin) ja aloiteltiin juhliminen sen verran hyvissä ajoin, että oltiin molemmat kotiutumiskunnossa jo yhdentoista aikoihin illalla. Edes illan aikana nautitut salmarit tai jägermaisterit eivät poistaneet tätä flunssaani, vaan tänään on sitten kärsitty kunnolla vuotavasta nenästä. Tosin tähän saattaa vaikuttaa myös se, että siellä ei ehkä ollut ihan terassikelit vaikka terassilla viihdyttiinkin.

Nyt alan juomaan teetä ja katsomaan Serranon perhettä. Mutta sitä ennen tämän postauksen oikea pointti eli nämä ihanat inspiroivat syystyylit.

BY PAM S., 21 YEAR OLD STUDENT FROM POLAND

BY ANOUSKA P., BLOGGER @ ANOUSKAPROETTABRANDON.COM FROM DUBLIN

BY PANNO A., 22 YEAR OLD GIRL FROM POLAND

BY MELANIE W., 26 YEAR OLD FASHION DESIGNER FROM PARIS

BY LAURA R., 22 YEAR OLD FASHION DESIGN STUDENT FROM MADRID

BY FILIPPA S., 23 YEAR OLD GIRL FROM STOCKHOLM

BY ANNA L., 18 YEAR OLD GIRL FROM GERMANY

BY TONYA S., THE MOPTOP FROM AN OCTOPUS'S GARDEN

BY JESSICA C., 15 YEAR OLD PHOTOGRAPHER AND BLOGGER FROM SWITZERLAND

BY EYRIDIKI K., 15 YEAR OLD STUDENT FROM GREECE

La vida es korta.

Kerron nyt kuvien avulla mitä olen viime aikoina tehnyt.

Olen...

... Syönyt cupcaken.

... Ja toisenkin. Hups.

... "Ihaillut" katutaidetta.

... Ostanut kahdet kengät. Toiset on jo ihan likaiset suuresta käytöstä johtuen. Toiset kengät taas olivat vahingossa eri paria, joten ne piti käydä kenkäkaupassa vaihtamassa saman kokoisiin.

... Pyöräillyt ja kävellyt tuon moottoritien ylitse menevän sillan läpi monen monta kertaa. (Sen toiselta puolen löytyy nimittäin Prisma, posti ja alko.)

...Treffannut erästä kaveria ensimmäistä kertaa ja viettänyt tosi mukavan päivän hyvässä seurassa syöden hyvin.

... Käynyt kirjastossa.

... Ostanut maailman siisteimmäin kuumemittarin ikinä! (Enteili selkeästi sairastumista, koska nyt on kaktus kurkussa.)

... Ihaillut Jennin ottamia taidekuvia.. Arvatkaa ketä tuo alin kuva esittää? Vinkkinä voin sanoa, että se pelaa jääkiekkoa ja on ehkä kuumin maalivahti ikinä.

... Ostanut loputkin kaudet Serranon perheestä ja aloittanut sen maraton katselun. Nyt minulla on menossa ensimmäisen kauden viimeinen jakso ja jätskiä on tullut samalla syötyä. Aaaa, rakastan tuota sarjaa yli kaiken. Me encanta. <3

... Ostanut jääkiekkoviiniä!

Material dreams.

Mun puhelin on surkea. Niinpä tarvitsisin uuden puhelimen. Olen jo päättänyt, että kun hankin uuden puhelimen tulee se olemaan iPhone.

Omistan vain surkeita tekonahkaisia käsilaukkuja (okei, on mulla yksi nahkainen). Tarvitsisin kohtuuhintaisen nahkaisen käsilaukun, joka kestää käytössä vuosia. Olen päättänyt, että tämä laukku tulee olemaan Michael Korsin Hamilton.

Noissa molemmissa tuotteissa minua kauhistuttaa niiden hinta, mutta harvoin sitä halvalla hyvää saa. Kumpaakaan en tosin ole juuri nyt hankkimassa, mutta esimerkiksi toisen niistä voisin itselleni joululahjaksi ostaa. Toisen taas voisin jättää myöhemmälle hankinnalle.

Asia, joka edes mahdollistaa mulle tuollaisista asioista haaveilun on se, että sain eilen kivan puhelun. Aloitan ensi kuun alussa kokopäiväisenä työntekijänä tehden 37,5h viikossa töitä. Nyt voin pikkuhiljaa alkaa etsimään omaa kämppääkin, kun siellä olisi ehkä varaa asuakin. Tosin sopivan kämpän löytäminen onkin sitten eri asia, koska täällä on nyt kuulemma tosi hankala löytää asuntoja.

Gangnam style, Navy style.

Jos Gangnam style ei ole vieläkään kaikkiin kolahtanut, niin viimeistään tämän videon myötä sen täytyy tapahtua. En osaa päättää onko alkuperäinen vai tämä parempi. Alkuperäisessä on uskomattomat muuvit, mutta tässä taas on kuumia merimiehiä univormuissa. 

Oikeasti tulin kertomaan kuulumisiani, mutta eksyinkin vahingossa katselemaan tuota videota.

Minulle kuuluu hyvää. Nyt on vaihteeksi kunnon työputki menossa ja vielä olisi kolme työpäivää jäljellä ennen kolmen päivän viikonloppu vapaata. Töissä on edelleen kivaa, vaikka meillä muutoksen tuulet puhaltaakin. Tosiaan tuolla paikassa ei ole enää ketään sellaista ihmistä töissä ketä siellä oli kun kaksi viikkoa sitten siellä aloitin. Tämä on tosiaan johtanut siihen, että minulla on mahdollisuus päästä osa-aikaisesta ihan kokopäiväiseksi. Tämä taas kasvattaisi lompakkoani hurjasti, joten toivon todella, että saan tuon kokopäiväisen paikan. Tällä uralla etenemisvauhdilla olen varmaan vuoden päästä jo jonkin sortin pomo. Tai sitten en ja haen sinne yliopistoon opiskelemaan. Heh.

Viime päivinä olen tutustunut lähiympäristöön lenkkeilyn merkeissä ja huomannut, että tässähän on lähellä vaikka mitä. Noin parin kilometrin säteeltä löytyy viisi pienempää ruokakauppaa ja kaksi supermarkettia. Läheltä löytyy myös pari postin toimipistettä, pizzeriaa ja ärrää. Tässä lähellä on myöskin kaksi kirkkoa, pari vanhainkotia ja ainakin yksi ala-aste ja ammattikoulu. 

Erään kävelylenkin (koska en jaksanut juosta) aikana bongasin myöskin jalkapallokentän, skeittiparkin ja koirapuiston. Lisäksi tällaisena maantieto-ihmisenä olen huomannut, että täällä on kalliota paljon näkyvissä (joiden päällä kävinkin istuskelemassa ja soittamassa pari puhelua) sekä täällä on pari jättikokoista siirtolohkaretta! Tänään muuten onkin maantiedon kirjoitukset ja toivottavasti Elmolla menee ne hyvin! Uskon kyllä vahvasti niin, koska se on tosiaan lukenut ihan hirveästi, joten se myös ansaitsee hyvän tuloksen. Täytyykin illalla, kun palaan töistä käydä katsomassa netistä millainen koe tänä vuonna on. 

Eilen kävin ennen töiden alkua Vantaan puolella lääkärissä. Kyseessä oli siis ihan vain työhöntulotarkastus, jossa todettiin, että olen työkykyinen. Huvittavaa oli kuitenkin, että laboratorio tutkimusten mukaan voin todella hyvin ja että niiden perusteella minun ei pitäisi muuttaa ruokavaliotani ollenkaan. Lääkärin kanssa hiukan naureskeltiinkin tälle, koska minun raportissani luki, että en syö kasviksia ollenkaan ja lisäksi jokainen, joka tuntee minut tietää, että syön todella epäterveellisesti. Jenni onkin täällä kauhistellut kuinka paljon juon kokista, vaikka varoitinkin sitä, että juon sitä paljon. Sanoin Jennille, että voisin elää pelkällä vedellä ja kokiksella loppuelämäni. 

Lääkärin mukaan minulla on juoksijan vartalo ja painoindeksi, mutta ruokailutavat vielä ovat hiukan hakusessa. Kehotti aloittamaan syömään pelkästään keitettyä kasviksia sekä syömään vitamiineja. Vieläkään ei kuitenkaan selvinnyt mistä tämä minun kestoväsymykseni johtuu, koska anemiaa mulla ei ollut ja kilpirauhasetkin toimivat kuulemma hyvin. Äiti veikkasi, että se johtuu tästä vuorotyöstä.

No joo, ei enempää tylsää tietoa terveydentilastani.

Yhtenä päivänä olin sen verran reipas, että lähdin vielä töiden jälkeen pariksi tunniksi kaupungille kiertelemään. Minulla oli päässäni jonkin sortin ostoslista, joka sisälsi muun muassa kuivashampoon ja uuden vyön ostamista, mutta siellä kaupoissa unohdin aina mitä olin etsimässä. Tosin enpä oikein mitään miellyttävää edes löytänyt. Lopulta päädyin ostamaan herkälle iholle tarkoitetun puhdistusaineen sekä kuorintavoiteen. Haluamaani kuivashampoota en löytänyt, enkä myöskään uutta vyötä, koska en halua maksaa kahtakymppiä pelkästä vyöstä. Lohdutukseksi ostin itselleni tosi kivoilta myyjiltä aivan ihanan käsintehdyn suklaamakuisen cupcaken! Viikonloppuna voisin suunnata taas vaihteeksi käymään Itiksessä, jos vaikka siellä tärppäisi.  

Luulisi muuten, että täällä tulee shoppailtua hirveästi, kun kaupat ovat lähellä toisin kuin Lapissa, mutta totuus onkin toinen. Täällä ollessani olen ostanut pelkästään yhden villapaidan sekä yhden toisen paidan. Lisäksi olen netistä tilannut yhden paidan sekä kaulakorun. Useimmiten sitä on töiden jälkeen niin uupunut ettei jaksa ajatellakaan ruokakauppaa kauemmas lähtemistä. Ennen töitä taas on vain mukava löhöillä ja katsella lemppari tv-sarjoja.

Nyt mulla pitäisi jo oikeastaan kiirehtiä meikkaamaan ja kampaamaan hiuksia, jotten myöhästy töistä. Eilettäin olin sekä töihin mennessä, että sieltä lähtiessä täysin ajoissa bussipysäkillä, mutta kummallakaan kerralla se bussi mitä odotin ei vain saapunut. Etenkin illalla ketutti seisoa 20 minuuttia odottamassa seuraavaa bussia pimeässä ja vesisateessa, jonkun narkkaritalon edessä. Julkinen liikenne on kyllä kiva, mutta ei ole mitään raivostuttavampaa kuin etuajassa/myöhässä tuleva bussi.

Luultavasti unohdin nyt kertoa jotakin, mutta ei se mitään. Mulla on vielä pari interrail-postaustakin tulossa, joten luultavasti palailen niiden merkeissä ensi kerralla. Adios.

Photos: weheartit.com

Femmalla viikkarii ja stendari, tack.

Maailman laiskin bloggari ilmoittautuu.

Pian kahden viikon Helsingissä asustelun jälkeen voin todeta, että stadilaiset on hassua porukkaa. Töitä olen paiskinut omasta mielestäni liikaa, jonkun toisen mielestä ehkä ihan liian vähän. Kerroinko täällä blogin puolella, että sain sen työpaikan, jota hain?

Kanta-asiakkaat olen jo oppinut tunnistamaan sekä saanut asiakkailta tippiä, omenoita sekä pullaa. Aamuvuoroon on tuskaista herätä klo: 5:30 ja iltavuorot taas on muuten vain inhottavampia. Onneksi turvanani on _joka ilta_ hengaillut parin tunnin verran musta mies, jonka mielestä tämän "pretty girlin" pitäisi hymyillä enemmän. Ahdistavaa. On se oikeasti ihan kiva hemmo.. Tosin se muistuttaa kommentteineen tanssijapojua ja se ärsyttää. ("smile" "don't be sad" "are you ok?")

Olen myöskin tavannut stadin luultavasti tunnetuimman laitapuolen kulkijan Kenopolvi Kimmon ja jutskaillut komeille vartijoille töiden puolesta useammankin kerran. Muuten sosiaalinen elämäni on vielä hiukkasen pakkasen puolella. Kaikki Helsingin yksinäiset ihmiset ottakee yhteyttä!

Töistä vielä sen verran, että meillä käy tuolla kohtuu paljon suomenruotsalaisia ja maahanmuuttajia, joiden puhetta yleensä ymmärrän ihan hyvin, mutta suurimman ongelman mulle tuottaa yllättäen stadin slangin ymmärtäminen. Arvatkaa tiesinkö mitä stendari tarkoittaa kun kuulin sen ensimmäisen kerran?

Täällä ollessani olen ehtinyt käydä Espoon puolella Ikeassa ja Vantaalla terveystarkastuksessa. Olen myös hankkinut HSL:n saatanan kalliin julkisen liikenteen matkakortin sekä ilmaisen kirjastokortin. Olen myöskin soitellut kaiken maailman virallisia puheluita enemmän kuin koko elämäni aikana. Ruokakauppaankin olen saanut tuhlattua jo varmasti yli sata euroa. Vuokrakin on pitänyt maksaa ja ruokaa kokata. Aikuisena oleminen on aika rankkaa.

Niin ja rahaa mulla on tosiaan kulunut ihan hemmetisti.. Villi veikkaukseni on, että rahaa on palanut yli 1200e tämän alle kahden viikon aikana. Suurin osa on mennyt oikeasti tärkeisiin juttuihin (peitto, läppäri + hiiri, mokkula, vuokra, ruoka-ostokset), kun taas yllättävän pieni osa on kulunut ns. turhuuksiin (vaatteet, karkit, pari dvd:tä, krhmm jotkut lentoliput Lontooseen).

Muuten olen kyllä viihtynyt täällä tosi hyvin. On taivaallista, että keskustaan pääsee junalla 11 minuutissa, vieressä on Alepa, joka on aina klo: 23:00 asti auki sekä muutaman minuutin bussimatkan päässä on jättikokoinen Prisma. Pohjois-Haaga on myös siitä kiva, että täällä on tosi paljon puita. Meidän pihalla kasvaa jättikokoinen tammi!

Maanantaina "juhlistin" 19-vuotis synttäreitäni. Aamulla heräsin aikaisin, jotta voisin lähteä ostamaan Prismasta itselleni synttärilahjaksi läppärin. Jenni lähti kouluun ja tokaisi ohimennen "No onnea!" Herttaista. Prismasta oli läppärit loppu, joten ostin vain hiiren ja lähdin pikaisen kotona käväisyn jälkeen kohti keskustaa. Minun ja Jennin piti mennä katsomaan elokuviin Magic Mike, joten lähdin ostamaan meille elokuvaliput. Siinä odotellessani Jenniä ja leffan alkua ehdin käväistä ostamassa Kampin ärrältä mokkulan ja Anttilassa tutkimassa läppäreiden hintoja.

Leffa ei ollut käsikirjoitukseltaan ihan Oscar-tasoa, mutta se olisi silti ansainnut Oscarin pelkän castingin perusteella: Channing Tatum, Alex Pettyfer & Adam Rodriguez. ♥ Leffan jälkeen päätin, että mun pitää päästä Ibizalle bilettämään tai mennä naimisiin miesstripparin kanssa. 

Leffan jälkeen käveltiin Anttilan kautta Giganttiin, jossa tein ostoksia hyvin naisten tyyliin: "Joo, mä otan tämän koneen." Mitään teknisiä tietoja en siis myyjältä kysellyt vaan kaupat oli tehty noin viidessätoista minuutissa kauppaan astumisesta. Ostin kuitenkin sen saman koneen, jota olin aiemmin katsellut Prismassa. Nyt siis olen onnellinen läppärin omistaja. ♥

Käytiin vielä ostamassa kaupasta herkkuja sekä pakastekakku. Ilta kuluikin sitten hyvin erikoisesti televisiota katsellessa. Niin ja puhuinhan minä koko iltapäivän puhelimessa: Ensin tunnin maratonpuhelu Espanjassa host-perheensä kanssa lomailevalta Elinalta, sitten kuulumisten vaihtamista tätini kanssa, äiskän kanssa pari puhelua sekä vielä illalla Elmo soitti minulle. Tytöt, minulla on nyt toimiva skype koneella, jota jo testailin vastapäätä omalla koneella istuvan Jennin kanssa, joten soitellaan!

Mitäs muuta? Nelosen ilotulituksesta ehdin viime viikon torstaina käydä töiden jälkeen pari esitystä katsomassa. Viime lauantaina, kun muut suuntasivat baareihin, niin minä ja Jenni lähdettiin kaupungille valokuvaamaan. Kylmästä tuulesta huolimatta Helsinki on kyllä niin nätti kaupunki, että voisin vain päivät kierrellä ja katsella kaikkia nättejä rakennuksia kaupungilla. 

Kerronpa tähän loppuun vielä randomisti syömisistäni. Perunoihin en ole koskenut kertaakaan, jos ei lasketa BBQ- ristikkopottuja. Muuten ruokavalioni on pääasiassa koostunut seuraavista aineksista: pasta, nugetit, nuudelit, tonnikala, leipä, maustamaton jugurtti, mansikat, cokis, mysli ja raejuusto. Roskaruokaa ei ole vielä kertaakaan tullut syötyä, ihme. Minua himottaisi paistaa uunissa lohta ja tehdä pottumuusia, mutta en ole varma hallitsenko tuota kalan tekoa. Täytynee soittaa äitille. Toisaalta himoitsen myös Forumin alakerrasta saatavaa lehtipihviä hirvittävästi.

Eipä tässä muuta. Eilen soitin henkilöstöpalveluihin ja pyysin yhden päivän vapaaksi, jotta pääsisin käymään kotona melkein viikon pituisen reissun Marraskuussa. Lappi täältä tullaan 16.-22.11. Tosin sitä ennen pitää käydä vielä siellä Lontoossakin, jeee. 

Jenni tuli juuri koulusta ja voisin mennä tyhjentämään tiskikaappia, jottei se ala keuhkoamaan! Tänään on karkkipäivä. Moi. 

Krista 19-vee

5-vee

eskarilainen

1. luokka

2. luokka

3. luokka

4. luokka

5. luokka

6. luokka

7. luokka

8. luokka

9. luokka

abi

Nykyistä kuvaa ei sitten olekaan. :)