Ajat vaihtuu ja viisarit liikkuu, iho vanhenee ja kasvot muuttuu.

En sitten jaksanut päivittää blogia ollenkaan pohjoisessa ollessani. Aikaa mulla kyllä olisi ollut, nimittäin yöllä valvoin hirveän myöhään tekemättä yhtään mitään järkevää ja seuraavana aamuna silmät punaisina heräsin aikaisin äitin herätyksiin. Nyt olen kuitenkin takaisin omassa kodissani!

Nyt täytyy heti mainita, että en tajua mitä noille kuville kävi kun latasin ne puhelimesta. Pikseleistä tuli vieläkin suurempia kuin ne alunperin olivat. Möö.

Pohjoisessa oli ihanaa käydä! Näin kavereita ja sukulaisia, ajoin autolla, kävin Rovaniemellä shoppailemassa ja söin paljon herkkuja yo-juhlissa.

Vietin ensimmäisen yön Oulussa sukulaisten nurkissa ja seuraava päivä kului serkkuni yo-juhlissa. Oli muuten hyvin tuskaista istua lähemmäs kolme tuntia kuumassa ja tunkkaisessa liikuntasalissa (jossa ei ollut ilmastointia) katsomassa kun 150 oppilasta sai yo-lakin. Never again! Otin korkkarit pois tuon juhlan ajaksi ja kun sen päätyttyä yritin laittaa niitä takaisin ei ne meinanneet enää mahtua kuumuuden aiheuttaman turvotuksen takia. Moro.

Illalla ajettiin äitini ja sisarusteni kanssa kotiin ja matkalla nukahdin todella tyylikkäästi suu auki. Siitä on kyllä kuvatodisteetkin, mutta niitä en kehtaa julkaista. Heräsin unestani siihen, että huusin kovalla äänellä: "JOOOO", koska unessani äiti kysyi minulta haluanko ajaa loppumatkan kotiin. En onneksi saanut yhtään kummastelevia katseita perheenjäseniltäni.

Käväisin pikaisesti myös Elmon juhlissa syömässä herkkuja onnittelemassa uutta ylioppilasta. Ilta ja yö vietettiin paikallisessa baarissa ystävien kesken. Aamulla kotiuduin neljän jälkeen, selvänä ja tuhannen sääskenpureman kanssa. Oikeasti niitä oli nyt pikaisen laskemisen jälkeen 15 kappaletta.

Sunnuntaina en tehnyt mitään mainitsemisen arvoista... Tai kävinhän minä ostamassa karkkia, pelasin mölkkyä ja sulkapalloa sekä söin maailman parasta käristystä.

Maanantaina käytiin äitin ja pikkusisarusteni kanssa Rovaniemellä shoppailemassa sekä pyörähtämässä keskussairaalassa. Musta on huolestuttavaa, että osasin jostakin kellakerroksen perimmäisestä nurkasta ilman mitään ongelmaa suunnistaa sairaalan kanttiiniin. On ehkä tullut vietettyä tunti jos toinenkin elämäni aikana tuossa rakennnuksessa.

Ostin kukkapöksyt sekä uuden heinähatun. Tai äiti sen hatun osti ("Mieti nyt mä meen sinne Dubaihin ja sitten mä kuolen auringonpistoon, kun sinä, minun äitini et ostanut lapsellesi hattua.").

Illalla paistoin makkaraa, istuin Elmon sängyllä pari tuntia juoruilemassa sekä kuvasin Ninnulle videon kodistani. (Olin tällaista luvannut tehdä.)

Olisin ehkä voinut heiluttaa tuota kameraa hiukan vähemmän. Oho.

Tiistaina en juuri mitään ehtinyt tehdä ennen kuin piti lähteä kauhealla kiireellä kaahaamaan Rovaniemen lentokentälle. Mulla ja äitillä ei oikein menneet aikataulut yhteen, kun tämä ei muistanut, että "bag drop" päättyy jo puoli tuntia ennen lentoa. Onneksi olin hyvä oman elämäni Schumacher, eikä kohdattu yhtään poliisia.

Lento oli etuajassa perillä ja oli aika mellevä fiilis, kun olin Helsingissä suunnilleen samoihin aikoihin kuin äiti oli takaisin kotona. Ehdin jopa Starbucksista käydä noutamassa grande caramel frappucinon. Nam.

Irkku-Elina oli täällä pääsykokeissa, joten käytiin yhdessä syömässä Hard rock cafessa ennen kuin Elinan piti hypätä junaan. Mun on oikeasti pitänyt käydä tuolla syömässä siitä asti, kun se avattiin, mutta vasta nyt sain sen aikaiseksi. Söin jonkun big cheese-hampparin, joka oli ihan jees, mutta parempikin olisi voinut olla.

Elinan junaan saattelemisen jälkeen jäin jalosti hengaamaan rautatieasemalle siihen asti, että Jenni pääsi töistä, jotta voitaisiin mennä yhtä matkaa kotiin. Täytyy taas sanoa, että siellä kyllä hengaa illalla niin epämääräistä sakkia, että huhhuh. Yksi mies olisi halunnut, että piirrän jotain sen kaverin pinkkiin paristoilla toimivaan radioon, mutta en hirveästi inspiroitunut siinä jo komeilevasta kirkkoveneestä, joten kieltäydyin kohteliaasti.

Tänään oli paluu arkeen eli töihin. Yllättävän nopeaan meni työpäivä, vaikka jopa suklaapatukat suli siellä "ilmastointi on korjattu"-kioskissa. Onneksi mun kesälomaan on aikaa enää kuukausi ja kaksi päivää!

Ainiin, muistinko mainita, että juuri samana päivänä kun minä ja serkkuni astutaan maankamaralle Arabiemiraateissa alkaa siellä ja muissa muslimimaissa ramadan? Tämä tarkoittaa siis sitä, että ruoka ja juoma on kielletty julkisilla paikoilla (vessakopissa sai kuulemma juoda) auringonnousun ja -laskun välisen ajan. Lisäksi polvet ja olkapäät pitäisi olla koko ajan peitettynä, joten arvatkaa onko täällä alkanut maxihameiden ja -mekkojen kuumeinen metsästys...