Big news: Muutto Skotlantiin & InterRail

Viimeiset puoli vuotta ja tarkalleen ottaen edelliset pari kuukautta oon elänyt lähes hermoromahduksen partaalla. En ole täällä blogin puolella näistä asioista pahemmin kertoillut, koska itse en tykkää yhtään sellaisista blogeista, joissa vain jauhetaan siitä kuinka paskaa elämä on. Nyt kuitenkin kaikki on hyvin, paremmin kuin hyvin. Life is good, life is awesome. 

Nämä mun hölinät ei nyt varmaan soita mitään kelloja suurimmalla osalla ihmisistä, jotka tätä tekstiä lukevat, joten tässä hiukan taustoitusta.. Syitä mun melkein hermoromahdukseen:

- Päätin viime syksynä hakea yliopistoon Skotlantiin. Hakuprosessi itsessään oli hermoja raastava ja etenkin itsestä kirjoitettava personal statement aiheutti paljon hiusten repimistä. Hakemuksen tekemiseen mulla meni parikin kuukautta ja sitten edessä olikin tuskalliset kuukaudet, kun tammikuusta alkaen täytyi vain istua ja odotella yliopistojen vastauksia. 

- Varhaisimmat vastaukset tulivat heti tammi-helmikuussa (hylkäykset) ja etenkin tämä vaihe oli ahdistavaa aikaa, kun pohdiskelin pitäisikö minun alkaa lukemaan Helsingin yliopiston pääsykokeisiin, jos nyt onnistuisin saamaan hylkäykset kaikista yliopistoista. 

- Lopulta maaliskuun lopussa sain vihdoinkin hyviä uutisia: Dundeen yliopisto tarjosi minulle koulupaikkaa ehdoilla, että kävisin tekemässä IELTS:in ja saisin siitä vähintään 5,5 jokaisesta osuudesta. Lisäksi kirjoittamisesta piti tulla vähintään 6 sekä keskiarvon pitäisi myös olla vähintään 6. 

- IELTS taas aiheutti minulle lisää harmaita hiuksia. Sain koeajan vasta toukokuulle, joten ehdin reilun kuukauden ajan stressata tulevaa koetta ja epäillä omia englannin kielitaitojani. Etenkin kokeen puheosuus pelotti, koska olin lukenut muiden kokemuksia siitä kuinka kuulustelijan ilme ei värähdäkään tai kuinka keskustelunaiheeksi valikoituu pienyrityksen toiminta.. Ei kannata googletella näitä juttuja liikaa. 

- Lisäksi olin päättänyt hakea kaiken varalta Helsingin yliopistoon sekä myös Haaga-Heliaan, joten tuttuun tapaani stressasin pääsykokeisiin lukemisesta ihan liikaa.

+ Ei sovi unohtaa, että meikäläisen työ on joskus useimmiten hyvin suuri stressin ja ärtymyksen aiheuttaja. 

Kuten otsikosta huomaa kaikki kääntyi kuitenkin hyväksi ja täällä tietokoneen äärellä istuu yksi hyvin onnellinen tyttö:

- IELTS meni läpi kirkkaasti.

- Tänään sain virallisen hyväksynnän koulupaikasta eli lähden Dundeen yliopistoon opiskelemaan Maantiedettä!

- Eli käytännössä muutan syyskuussa maahan, jossa en ole koskaan käynyt  ja josta tiedän käytännössä vain huonon sään, miesten käyttävän kilttejä, Loch Nessin hirviön, hankalan aksentin, lähestyvän kansanäänestyksen itsenäisyydestä sekä viskin. Hehe.

- Kävin myös täällä Helsingissä mantsan pääsykokeissa ja kerrankin (olihan tämä jo kolmas kerta..) mulla jäi hyvä fiilis siitä pääsykokeesta. En nyt kuitenkaan usko siihen, että koulupaikka aukeaisi, koska siellä oli varmasti monia minua paljon parempia ja motivoituneempia. Eikä sillä ole loppujen lopuksi mitään väliä, koska Skotlanti vie kuitenkin voiton. Change is good. 

- Lisäksi sain valintakoekutsun molempiin Haaga-Heliaan hakemilleni aloille, mutta lopulta en jaksanut mennä valintakokeisiin. (tämä oli mun varavaihtoehdon varavaihtoehto.)

- Saan kohta lopettaa työt ja irtisanoa mun asunnon vuokrasopimuksen. Asunnon irtisanominen ja ehkä ihan vähän töidenkin lopettaminen harmittaa, mutta onneksi mulla on jo koti syyskuussa odottamassa keskellä yliopiston kampusta (kröhöm.. eli 11 neliön huone koulun asuntolassa viiden kämppiksen kanssa..)

- Päätettiin mun Heidi serkkuni (jonka kanssa kävin viime kesänä Dubaissa ja joka myöskin lähtee Skotlantiin opiskelemaan) kanssa lähteä heinäkuun lopussa REILAAMAAN! Woohoo.. Edessä on 26 päivää haahuilua ympäri Eurooppaa!

- Eli jäljellä on enää 50 päivää "Helsinki elämää", joten nyt on pakko nauttia jokaisesta hetkestä tässä mulle niin rakkaassa kaupungissa! 

Iso kiitos kaikille kavereille, jotka ovat tsempanneet mua tässä prosessissa. Etenkin Heidille ISO kiitos siitä, että oot jaksanut kuunnella mun avautumisia ja maratonpuheluita viime syksystä saakka. ♥

Tässä vielä lopuksi tähän kunnon sekametelipostaukseen, (joka toivottavasti hiukan selkeytti miksi tämä blogi on ollut niin hiljainen pitkän aikaa) mun voimabiisi, joka on tsempannut mua sellaisina hetkinä kun on tehnyt mieli luovuttaa. 

"I had a dream so big and loud. I'm never gonna look back. I'm never gonna give it up. Please don't wake me now. This is gonna be the best day of my life."

Ajattelin vielä tehdä erilliset postaukset tuosta UCAS-hausta sekä IELTS:istä (koska itselleni olisi ainakin kaikki apu ja informaatio ollut tarpeen). Lisäksi InterRail-postauksia on varmasti tulossa (koska mun pari vuotta vanhat interrail-postaukset on edelleen yksiä mun luetuimpia postauksia)!