Tylsän postauksen tylsä otsikko.

Joko saa mennä nukkumaan?

Syy väsymykseen on yksinkertainen. Tässä tuli tosiaan tehtyä kiva seitsemän päivän työputki (aamuvuoroja eli herätys 5.30), kunnes eilen mulla oli vihdoinkin vapaapäivä. Tänään olin kuitenkin taas töissä ja vielä huominen pitäisi jaksaa ja sitten saa pari päivää lepäillä. 

Mitäs muuta olen siis tehnyt? - Not much.

Tiistaina mentiin tyttöjen kanssa syömään Kaaren La Famigliaan. Siellä on sellainen oikea leivinuuni, joten tottakai täytyi valita pitsa. Meidän tarjoilija olikin sitten oikein vitsikäs:

"Ja sulle oli Margarita ja kananmuna?" 

"Öööö..."

"Vitsi, vitsi. Margarita."

Hehheh. Hetken aikaa olin jo kauhuissani pitsani puolesta.

Eilen oli vapaapäivä eli siivouspäivä. Yleensä mulla menee siivoamiseen koko päivä, mutta nyt sain hoidettua kaiken reilussa tunnissa! Hyvä minä. Iltapäivä kuluikin sitten tyttöjen kanssa Herttoniemessä ja keskustassa pyörien. (lue: käytiin mäkkärissä)

Tänään olen töiden jälkeen käynyt ruokakaupassa ja oikeastaan vain tehnyt koulujuttuja. Nykyinen koulu eli avoimen opinnot ei suju hirveän mallikkaasti, mutta tästä on vain suunta ylöspäin ja onneksi uusintatentit on keksitty. Onneksi olen kova kehittelemään A, B, C-vaihtoehtojakin tulevaisuuteni varalle, joten no worries! Niistä lisää ehkä joskus jos jotakin ihan oikeasti lähden puhetta pidemmälle kehittelemään. 

Mulla oli tosiaan maanantaina tentti ja vaikka viikonloppuna ahkerasti yritin päntätä, ei mun tiedot riittäneet oikeastaan mihinkään. Muutenkin se koko tentti oli täysi katastrofi.. Yllättäen mulle tuli kiire ehtiä paikalle ja löytää oikea paikka. Lopulta hikisenä ja puuskuttaen ilmestyin täyteen luentosaliin, jossa istuuduin lähimmälle tyhjälle paikalle. Sain tenttipaperit ja tuijotan niitä "what the fuck is this"-ilmeellä. Sitten kuulin hiljaisessa salissa ärsyttävän pöydän nitinän ja kitinän.. Hetken aikaa pohdin mistä tuo ääni kuuluu, kunnes tajusin, että minunhan kohdalta tuo ääni tulee. Hassuinta oli, että tuo pöytä äänteli, vaikka en siihen koskenut. Sain pari vihaista katsetta muutamalta ihmiseltä, joten viimeistään tässä vaiheessa päätin lähteä heti pois kun se oli vain sallittua. Enkä ollut edes ensimmäinen lähtijä, vaan peräti number 8!

Mutta koulujutut on tylsiä, joten ei niistä sen enempää. 

Totta puhuen, en kyllä ole paljon muuta viime aikoina tehnyt kuin työ- ja koulujuttuja. Välillä tulee jotain pieniä irtiottoja arjesta, mutta siinäpä se oikeastaan. Kovasti ollaan suunniteltu tyttöjen kanssa teemaruokailtoja (Meksiko, Italia & Amerikka), energiajuomamaisteluja sekä verenluovutusreissua. Elokuviinkin pitäisi joskus suunnata ja viihteelläkin olisi kiva pitkästä aikaa käydä.

Eiköhän tässä nyt ollut sopiva tiivistys ainakin tästä viikosta. Haluaisin kovasti päivitellä blogia, mutta inspiraatio meinaa olla hiukan hukassa. Toki voisin tehdä kaikki postaukset loppuun, jotka ovat syystä tai toisesta lojuneet tuolla luonnoksissa viimeiset puoli vuotta. 

P.S. Ne rakkaat ystäväni, joille olen viime päivinä rageillut enemmän kuin laki sallii, niin huomasittehan miten kätevästi jätin kertomatta kuinka lähellä hermoromahdusta olen ollut? Pusi pusi. ♥

Moro.

Vinkki kaikille ahkerille opiskelijoille.

Jos tentti on maanantaina, etkä ole ymmärtänyt luennoilla mitään ei lukemista ehkä kannata jättää viikonlopulle. Terveisin yksi tumpelo, joka viettää viikonloppunsa luentomateriaaleja tuijottaen.

Onneksi edes kelloja käännetään taaksepäin, niin saan yhden lisätunnin lukemiseen (lue: nukkumiseen). Jatkan nyt hurjaa lauantai-iltaani.. Kuunnelkaa te tämä ihana biisi. 

Hampaaton krokotiili.

Kerrankin tähdet olivat puolellani.. Nimittäin pääsin heti tänään hoidattamaan tuon mun viisaudenhampaan! Mulla piti olla aika päivystykseen klo: 12.00, mutta ne oli jotenkin möhlineet sen varauksen kanssa (sitä ei oltu merkattu ylös ollenkaan), joten sain odotella 1,5h kunnes pääsin tapaamaan hammaslääkäriä.

Itse toimenpidehuoneessa vietin valehtelematta noin 5 minuuttia. Lääkäri katsoi suuhuni ("Mikäs näin nättiä suuta vaivaa? Jaahas, viisurihan se. Oho, täällähän on kunnon syvä mätäkuoppa. Viisuri pois."), työnsi pari puudutuspiikkiä (en tuntenut edes niitä), kertoi hoito-ohjeet ja seuraavaksi repi hampaan pois. Eikä tuntunut missään! 

Olen aina pelännyt hammaslääkäriä ja varsinkin kuullut julkisen hammaslääkäreistä kaikenlaisia kauhutarinoita, mutta mulla oli kyllä oikein mukava ja kivuton kokemus. Tosin vähän liukuhihnameininki tuossa oli, mutta ymmärtäähän sen kun on kiire. 

Sain pitää hampaani ja hiukan harmittaa, että hammaskeijua ei oikeasti ole olemassa. Olisin halunnut, että ruma hampaani muuttuisi rahaksi! Onneksi mulla on kuitenkin pakastin täynnä jäätelöä! En saa nimittäin syödä tänään muuta eli jeejeejee! 

Iltavuoro töissä vaihtui siis jätskin syömiseen ja tv:n tuijottamiseen potkupuku päällä. Me likey!

"You drain my heart, then you fill it up. You keep cutting me short, and you always put a pressure on my triggerfinger."

En sitten lyhyempää otsikkoa keksinyt... Yleensä jos en keksi järkevää otsikkoa postaukselle otan sen jostakin sen hetken lemppari biisistäni. Tällä kertaa kyse on tästä ihanuudesta:

Love, love it. Donkeyboyn biisit on kyllä lähes poikkeuksetta hyviä!

Ajattelin vähän kertoa kuulumisia. Viikonloppuna oli tosiaan vapaata töistä ja pitkästä aikaa en kasannut mitään "pakko tehdä-juttuja" koko viikonlopulle. Oli siis erittäin rentouttavaa nukkua pitkään ja tehdä koko viikonloppu kivoja juttuja kotona. 

Sen verran poistuin kotoa, että lauantaina käväisin Kaaressa tekemässä pari avajaislöytöä: Sokoksen -20% tarjouksesta ostin kaikkea hyödyllistä hammasharjasta kuivashampooseen. Cubukselta taas löytyi alusvaate täydennystä. Kovin suuriin heräteostoksiin en siis sortunut, yritän pitää mielessä, että reilun kuukauden päästä olen Lontoossa shoppailemassa Oxford streetiä tyhjäksi. Sunnuntaina poistuin kotoa sen verran, että käväisin kaupassa, jossa sitten pakoilin töistä tuttuja asiakkaita leipähyllyn takana. 

En halua olla sosiaalinen vapaapäivänäni. 

Muuten oikeastaan otin tosi rennosti. Pyykkäsin pariinkin otteeseen. Katselin lemppari tv-sarjojani. Luin Harry Potteria. Luin aukeaman tenttikirjasta, kunnes totesin, että olen ansainnut päikkärit. Päikkärit päättyi siihen, että piti olla sosiaalinen ja lähetellä whatsapp-viestejä junassa tylsistyneelle Elmolle. Lisäksi tein eilen pari lihaskuntoliikettä ja tottakai nyt on takapuolen olemattomat lihakset kipeänä. 

Täydellisen viikonlopun pilasi oikeastaan vain yksi asia: Viisaudenhammas. 

Perjantaina huomasin jo pari kuukautta tuloillaan olleen viisaudenhampaan puhjenneen ja jo samana iltana oli suuni todella kipeä. Lauantaina vetelin buranaa ja googlettelin milloin mun pitäis mennä hammaslääkäriin. Hammas kyllä muuten mahtuisi tuonne suuhun, mutta se ilmeisesti kasvaa niin tyhmässä asennossa, että se on rikkonut posken limakalvon, jolloin tuo hammas hankaa koko ajan tuota kipeää kohtaa. Soitin tänään sitten hammaslääkäriin ja sain kuulla perin masentavia uutisia.

Tämä oli kuulemma sellainen vaiva, joka pitäisi heti hoitaa, mutta seuraava vapaa aika (julkisella) olisi vasta melkein kuukauden päästä. Sain ohjeen soitella joka arkipäivä heti aamusta sinne, jos vaikka kyseiselle päivälle saisi päivystysajan. Jippijaijee. Sormet ristiin, että saisin ajan jo heti huomenna! 

Ei tässä muuten olisi ongelmaa, mutta kun en voi syödä ilman hirveää kipua. Kaikki jotka minut tuntevat tietävät varmasti kuinka paljon rakastan ruokaa ja herkkuja, joten tämä ei todellakaan ole kivaa. En millään haluaisi tuhlata roposiani yksityiselle hammaslääkärille. 

No mutta joo.. Muuten pyyhkii hyvin. Kaivelin tänään karkkipussin myymälävarkaan hihasta ja totesin vartijoille pärjääväni hyvin yksinkin. Ehkä olen väärällä alalla? Keskiviikkona mulle tulee harjoittelija ja menen Jennin kanssa Elmon koululle katsomaan jotakin musiikkiesitystä. 

Hiukan yllättäen olen myöskin muutaman viikon päästä lähdössä käymään pikaisen mutkan kotona pohjoisessa. Norwegianilla oli yhden viikon ajan lennot tarjouksessa, joten oli pakko hyödyntää sieltä bongaamani meno-paluu lennot 25€/suunta. Jeeee! Ehdin olla kotona vähän alle kaksi vuorokautta, mutta ei se mitään.. Mulla ei nimittäin oo mitään tietoa milloin pääsen käymään kotona seuraavan kerran, joten pikainenkin pyörähdys riittää. 

Ei mulla muuta. Lähden haaveilemaan Hesen kana-ateriasta!

P.S. Kuvat on Linnanmäen valokarnevaaleilta, jossa käväistiin Jennin kanssa viime viikolla. 

Päivitetty asuntopostaus!

Muutin tähän asuntoon noin vuosi sitten (oikeasti vuokrasopimus alkoi 1.11) ja kuvasin joulukuun alussa videon asunnostani. Katselin tässä muutama päivä sitten sitä videota ja mun kämppä oli niin tyhjän näköinen! Vuodessa tätä tavaraa on siis kertynyt.. On siis aika julkaista päivitetty asuntopostaus!

GIF-päivä.

Tänään..

Heräsin klo: 5.40 ja 30 minuuttia myöhemmin taapersin bussipysäkille.

Töissä ahersin, (sekä jäädyin totaalisesti söpön raksamiehen flirttijutteluyritysten aikana.. Please kill me.)

Yritin kai näyttää suunnilleen tältä:

Toivuttuani tästä emämokasta suuntasin työpalaveriin. Olin hyvin nälkäinen.

Sitten olikin aika kiiruhtaa luennolle. 

Onneksi tämä oli viimeinen luento hetkeen.

Seuraavaksi suuntasin tänään avattuun kauppakeskus Kaareen ja ihmettelin sen avaamisesta syntynyttä ruuhkaa. 

Välttyäkseni ruuhkaan jäämiseltä kävelin kotiin. Vesisateessa.

Nyt haluan vain:

Huomenna vielä aamulla töihin ja sitten pari päivää vapaata! Jeejee. Aion nukkua koko viikonlopun!

Jumitus biisi.

Love, love, love it.

Minun päiväni.

Hahaa! Kuvailin eilisen päivän aikana minivideoita ja tässä olisi tiivistelmä über jännästä tavallisesta päivästäni.

Tämä tyttö suuntaa kohta keskustaan drinksuille!

Tämän piti olla videopostaus.

Yritin kuvata teille videota. 

Ensimmäisessä videossa ei näkynyt mitään, koska kuvasin vastavaloon.

Toisessa videossa puolet mun päästä puuttui kuvasta, vaikka muka katsoin etukäteen, että onhan se pää mukana.

Seuraavaksi kamerasta loppui akku.

Universumi yrittää selkeästi kertoa mulle, että videon kuvaaminen ei ole hyvä idea.

Tässä siis tiivistelmä siitä mitä jauhoin videoilla:

1. Viikonloppu oli kiva. Kävin Seurasaaressa, hesessä ja mäkkärissä, Oulunkylän kirjastossa sekä vilkaisemassa Kampissa olevaa One Direction kauppaa. (Selvennyksenä kaikille etten todellakaan ole mikään 1D-fani, vaan ihan mielenkiinnosta siellä kävin pyörittelemässä silmiäni.)

2. Hengasin liian monta tuntia työpaikallani pitämässä seuraa työkaverilleni tämän viimeisenä työviikonloppuna. Lähdin lauantaina samaisen tyypin kanssa extempore baarireissulle. Päädyttiin Sörnäisiin, jossa meidän miesvoittoinen seurueemme löhösi sohvilla ja pelasi pöytäfutista. (meidän tyttö-poika-tyttö-joukkue hävisi poika-poika joukkueelle. buu.)

3. Värjättiin Jennin kanssa silmäripset ja olen yhä häkeltynyt kun katson peiliin ilman meikkiä: Mulla on ripset!

4. Tein Jennin avustuksella suursiivouksen vaatekaappiini ja nyt se on niiin tyhjä! Nyt nurkassa lojuu kaksi Ikea-kassillista vaatteita, jotka pitäisi viedä kirpparille. Haluaako joku videota vaatekaappini nykyisestä sisällöstä? Kertokaa toki jos haluatte. :D

5. Koin eilisellä luennolla ahaa-elämyksen ja ymmärsin kerrankin mistä puhutaan. Tosin meinasin nukahtaa ja yritin pitää itseni hereillä syömällä laukusta löytyneitä läkeroleja. 

6. Nukuin viime yön ilmeisesti todella omituisessa asennossa, koska nyt mun vasen yläselkä on ihan saakelin kipeä, enkä pysty kääntämään päätä ollenkaan vasemmalle. Jonkun pitäisi niksauttaa jotain paikalleen ja nyt heti. Mielenkiintoinen työpäivä tulossa. 

Pusi pusi, moimoi.

La vida es buena.

Ihana viikonloppu! Ihania ihmisiä ja rentoa oleskelua! Tällaisia lisää!

Nyt jumittaudun tv:n ääreen katsomaan Ozzyn vatsalihaksia Selviytyjiä ja nauttimaan viikonlopun viimeisistä hetkistä. Kuvituksena paljon omakuvia eiliseltä, ettei kukaan vaan unohda kuka tätä blogia kirjoittaa. 

Kiitti Jenni kun et työntänyt mua mereen, vaikka olinkin hankala kuvattava. ♥

"She says...If life was a movie, then it wouldn’t end like this."

Pikamoi.

Soittelen nykyisin serkkuni kanssa jopa useamman kerran viikossa ja joka puhelun aikana valitan sitä miten en ehdi tehdä mitään, kun olen muka niin hemmetin kiireinen. Toisaalta se on totta, mutta toisaalta myös omaa laiskuuttani. 

Viimeisen viikon aikana olen viettänyt aikaa työpaikallani pakollisten tuntien lisäksi aivan liian monta tuntia liikaa. Suurin syy tähän on varmaan se, että olen yrittänyt juoruilla työkaverini kanssa kaikesta mahdollisesta ennen kuin tämä taas karkaa maailmalle. Toisaalta olen kehittänyt jonkin obsession söötteihin raksamiehiin ja odotan pelolla sitä päivää, kun nämä lakkaavat pörräämästä meidän kiskalla. 

Parina päivänä oon lähtenyt aamulla töihin ja tullut kotiin vasta auringon laskettua. En nyt kuitenkaan työpaikalla ole koko päivään hengannut. Olen muun muassa lojunut Jennin sohvalla syöden parantaen maailmaa. Eilen taas inventaariosta selviydyttyäni suuntasin kaupungille Elmon ja tämän kaverin kanssa. Wiiii, sosiaalista elämää! Olin varmaan yhtä letkeää seuraa kuin kuollut lahna. 

Tänään mulla oli taas koulua.. Koulusta puheen ollen olen näköjään yhä yhtä laiska opiskelija kuin aiempien kahdentoista vuoden aikana. Saatiin viime viikon tiistain luennolla (jonka missasin töiden takia) tehtäväksi kirjoittaa raportti niinkin jännästä aiheesta kuin "katu julkisena tilana", joka piti esitellä ja palauttaa torstaina. Noh, istuin siis torstain luennolla mahdollisimman huomaamattoman näköisenä, jotta meidän luennoitsija ei vaan kysyisi minulta haluanko esitellä raporttini. Eli väsäsin raporttini tänään puolessa tunnissa pari tuntia ennen luennon alkua. En ollut onneksi ainoa joka sen palautti vasta tänään. 

Bravo Krista! Tap tap.

Nyt kuitenkin suuntaan nukkumaan.. Ajattelin yllättää itseni ja lähteä aamulla lenkille! (Jenni, ei siis olla menossa kauppaan aamulla kymmeneltä...) Täytyy muuten sanoa, että aamuherätykset töihin klo: 5.45 tuntuvat paljon mukavammilta silloin kun on saanut nukuttua melkein kahdeksan tunnin yöunet. Siitä voikin tehdä laskutoimituksen kuinka mummo minusta on tullut.

Photos: weheartit.com