Laiskamato ilmoittautuu.

Tässä on nyt takana aikalailla maailman tylsin viikko ikinä, mutta koska mulla ei nyt ole parempaakaan tekemistä ajattelin tulla juoruamaan mitä olen tehnyt viimeiset neljä päivää.

Maanantaina käytin koko aamupäivän Gossip girlin tuijottamiseen (oon jo menossa toiseksi viimeisellä kaudella, jeij) sekä datailuun. Sitten lähdinkin töihin ja illalla kotiin ja nukkumaan. Jännää.

Tiistaina meninkin vaihteeksi aamuvuoroon, mikä oli oikein mukavaa. Vihaan iltavuoroja, koska en ikinä saa mitään aikaiseksi sellaisina päivinä. Töiden jälkeen suuntasin kaupunkiin missä treffasin Jenniä ja me suunnattiin Ruoholahteen shoppailemaan Citymarkettiin. Kuulostaa taas varmasti super jännältä, mutta euron-päivät on hyvä syy mennä ruokakauppaan toiselle puolen kaupunkia. Meidän treffailun jälkeen jäin hengailemaan kaupungille, koska mun olisi joka tapauksessa pitänyt palata melkein heti takaisin ja kiirehtiä luennolle. Käsiteltiin meidän luennolla yhtä maantieteen erikoistumisalaa, mikä mua on aina kiinnostanut eniten elikkä matkailumaantiedettä.. Mutta arvatkaa mitä minä tein puolessa välissä luentoa? No torkuin tottakai. Sanomattakin selvää, että luennon aihe meni ainakin osittain ohi ja pahasti.

Keskiviikko oli aikalailla toisto maanantaista. Tuijotin tv:tä aamulla pari tuntia ja suuntasin sitten illaksi töihin. Työpäivä oli hyvin normaali, vaikka pari pikkupoikaa kävikin pariinkin otteeseen viihdyttämässä mua kyselemällä muun muassa kondomeiden käyttötarkoituksesta.. Työpäivän piristys oli kuitenkin illan viimeisen tunnin aikana käymäni hyvin hämmentevä keskustelu erään miehen kanssa:

"Moi, mä oon joskus käynyt kysymässä täältä töitä, mutta nyt mä ajattelin ihan kysyä vaan siivoushommia?"

"No ei kyllä nyt oo tarvetta."

"No voinko mä tulla siivoamaan sun luo?"

"No ei kyllä nyt oo tarvetta."

"Voinko mä tulla siivoamaan sun äitis luo?"

"No ei kyllä nyt oo tarvetta."

"Voinko mä sitten hieroa sua. Ilmaiseksi."

"NO EI KYLLÄ NYT OO TARVETTA."

"Höh. Moikka."

"..."

Torstaina mulla oli vapaapäivä ja olin sopinut treffaavani Elmoa, joten suuntasin kohti Kauniaista heti aamupäivästä. Pitäisi varmaan yrittää joskus tehdä hiukan pitempikin visiitti tuonne Elmon koululle, kun nyt oli hiukan rajallinen aikataulu. Suuntasin siis samalla seutulipulla Selloon shoppailemaan. Täytyy kyllä sanoa, että olin tuolla liikkuessani koko ajan vainoharhainen, että törmäisin erääseen tyyppiin kenen kanssa käytiin pariinkin otteeseen tuolla treffeillä. En siis tämän typerän ahdistukseni vuoksi viipynyt siellä kovin pitkään. Mukaan tarttui kuitenkin aivan ihanat housut BikBokista sekä Stephenie Meyerin Vieras-pokkari. Oon joskus yrittänyt lukea tuota kirjaa, mutta se oli heti ensimmäisillä sivuilla niin tylsä, että luovutin heti alkuunsa. Tykkään kuitenkin tosi paljon tuohon kirjaan perustuvasta leffasta, joten mun pakko lukea se kirjakin. 

Eilen yritin olla edes hiukan ahkera ja kävin Prismassa asti ruokakaupassa sekä tein lasagnea päivälliseksi. Mulla oli haluttanut lasagnea jo viikon ajan, mutta vasta nyt sain tehtyä sitä.. Laiska kun olen. Se oli niin hyvää! On mahtavaa huomata miten tässä pikkuhiljaa muuttuu paremmaksi kokiksi ja nyt mulla olisikin suuri into kokeilla kaikkia uusia ruokia, mutta ei jotenkin tunnu järkevältä nähdä hirveästi vaivaa ruuan suhteen, jos sitä on syömässä vain itse. Täytyy siis ilmeisesti alkaa pitämään ruokakekkereitä kavereille. 

Siinä nyt olisikin mun tylsääkin tylsemmän viikon ohjelma kasassa. Tämä päivä sekä viikonloppu menee töissä, joten mitään jännää tuskin enää tapahtuu. Onneksi ensi kuusta on tulossa ainakin näillä näkymin oikein mukava: Ensi viikolla saadaan vieraita pohjoisesta kaksin kappalein, siitä viikko eteenpäin Heidi-serkkuni tulee vierailemaan luonani ja meillä on jo nyt oikein viihdyttävää ohjelmaa kalenteri täynnä. Sitten lähdenkin käymään kotona pohjoisessa viettämässä pidennettyä viikonloppua. Jeeeee. 

Happy & Proud.

Aaa, thanks boys. 

Tämä pronssi oli todellakin voitettu pronssi! Mahtava päätös Teemun, Kimmon ja Samin maajoukkueurille ja nyt vaan näitä meidän nuoria lupauksia lisää kehiin, niin Koreasta tullaan takaisin kultamitalin kanssa. Vielä paremmaksi tämän mitalin tekee se, että Ruotsi hävisi finaalin ja Bäckström kärysi dopingtesteissä. Heja Sverige vaan.

Eilen meillä oli tyttöjen kanssa kunnon kisakatsomo pystyssä: Kannustettiin pelipaidat päällä, syötiin herkkuja ja nautittiin alkomahoolia sekä tilattiin pitsaa kotiinkuljetuksella (tuosta pitseriasta, joka sijaitsee about 200m päässä..). Oltiin jopa Jennin kanssa laitettu tulosvetoa vetämään, kun perjantain pelistä onnistuttiin ihan mukavasti voittamaan rahaa. Kuitenkin meidän järjestelmä meni tällä kertaa pieleen, koska ei uskottu, että Tuukka "Muuri" Rask olisi pystynyt pelaamaan nollapelin. Onneksi oltiin väärässä.

Pelin jälkeen jatkettiin juhlintaa mun luona ja katsottiin Putousta sekä pelattiin Buzzia pleikkarilla. Hiukan noloa oli, että pelin voitti lopulta "neljäs pelaaja", jota ei siis oikeasti ollut olemassa, vaan Jennin varpaat hoitivat tätä hommaa. Tiedän, kuulostaa hyvin oudolta. Oltiin kerrankin juhlafiiliksellä ja lähdettiin jatkamaan iltaa Kallion hoodeille. Oli mukavaa pitkästä aikaa lähteä käymään jossakin, vaikka baareilu ei nyt ehkä ole enää mikään meikäläisen lemppariharrastus.

Palattiin kotiin kuitenkin jo joskus kahden aikoihin ja kotimatkalla saatiin hiukan pelätä henkemme puolesta.. Tultiin siis bussilla ja tällä kertaa saatiin bussikuskiksi joku murolaatikosta ajokorttinsa hankkinut wannabe Kimi Räikkönen. Täällä on tullut todistettua vaikka minkälaisia bussikuskeja, mutta tuo oli kyllä kaiken huippu: Ensinnäkin tämä tyyppi kaahasi niin kovaa, että ihme kun asfaltti ei ollut rullalla sen kiihdytysten jälkeen. Sen lisäksi tämä tyyppi aukoi bussin ovia miten sattuu.. Ovet aukesivat ennen kuin oltiin edes pysähdytty pysäkille ja sulkeutuivat ennen kuin puolet matkustajista ehtivät ulos. Eräskin mies oli matkalaukun kanssa jäämässä pysäkillä pois, mutta sen sijaan hän jäi ovien väliin ja lopulta kuski ajeli hetken aikaa ovet auki, kunnes tämä mies pääsi seuraavalla pysäkillä hyppäämään pois. Tämä toistui parin pysäkin päästä uudelleen, mutta tällä kertaa tämä toinen mies ehti juuri juosta sulkeutuvien ovien välistä ulos. Sellainen kuski meillä..

Selvittiin kuitenkin onneksi kotiin. Mulla oli loistavana suunnitelmana, että katson vielä telkkaria ja syön ennenkuin menen nukkumaan, mutta yllättäen torkahdinkin sänkyyn ihmeellisen asentoon päivävaatteet päällä.. Onneksi sain tekstarin mun työkaverilta (tiedän, tosi normaalia tekstailla keskellä yötä), joka herätti mut siitä horroksesta. Aamulla en olisi ollut yhtään iloinen, jos olisin herännyt siitä paikasta.

Tänään olen ottanut täysin rennosti koko päivän ja en ole tehnyt yhtään mitään järkevää koko päivänä. Kerrankin sain viettää päivän stressaamatta koulu- tai työjuttuja. Kävin lauantai aamuna tekemässä toisen isoimmista tenteistä mitä mulla kuuluu näihin mantsan perusopintoihin ja toivon, että se menisi läpi jottei ne kaksi ja puoli tuntia, jotka vietin raapustaen esseitä muuttovirroista Eurooppaan, makeasta vedestä globaalina resurssina sekä ihmisväestön painopisteen muutoksesta olleet täyttä ajan haaskausta.

Sain onneksi toisen noista isoimmista tenteistä läpi ja jos tämä tentti nyt menee läpi, niin mulla on enää kolme kurssia, mitkä pitäisi tenttiä syksyyn mennessä. Jeee. Seuraava tentti on onneksi vasta parin viikon päästä, niin voin ottaa rennosti edes seuraavan viikon.

Nyt voisin siirtyä vielä hetkeksi takaisin Gossip girlin kiehtovaan maailmaan ja etsiä jääkaapista jotain syömäkelpoista. Ainakin mulla on glögiä (halvalla sai) ja kaapissa on vielä viisi suklaalevyä joulun ajoilta, joten tuskin ainakaan kuolen nälkään.

Adios amigos.

P.S. Katsokaa nyt mikä hottis Leppä on tuossa kuvassa. ♥

Kuva: iltalehti.fi/Jukka Ritola

Hot guys of hockey.

Maikkarin sivuilla oli kuulemma ollut kuumin leijona-äänestys ja täytyy nyt kyllä sanoa, että mitkähän puolisokeat mummelit siellä ovat äänestäneet? TOP-3: Selänne (tämän ymmärrän), Granlund & Väänänen. Ööö, what?

Tässä siis minun TOP-5 (en millään saanut rajattua tätä TOP-3:meen) ja viimeistään tässä pitäisi olla monta syytä katsoa tämän päivän peli, vaikka jääkiekko lajina ei muuten kiinnostaisikaan. Mitä en kyllä ymmärrä ollenkaan.. Kannustetaan siis Leijonat tänään voittoon!

1. Sami Lepistö

Tätä ei varmasti tarvitse selittää kenellekään kuka on ikinä mun blogia muutamaa postausta enemmän lukenut? Sami Lepistö on mun all time favorite ja mun ei-niin-salainen haave on päätyä kyseisen herran vaimoksi joku kaunis päivä. Aina saa haaveilla.. 

2. Jori Lehterä

Poikamaisen söötti ilmestys. No need to say more.

3. Teemu Selänne

Vaikka Teemun pojat olisivat ikänsä puolesta lähempänä minua kuin Teemu, niin tämä papparainen ansaitsee siltikin paikkansa tällä listalla. Teemu on vähän niinkuin viini, paranee vanhetessaan. Enpä olisi uskonut pitäväni 43-vuotiasta miestä hottiksena.

4. Lauri Korpikoski

Korpikoski jatkaa tätä söpöjen poikien linjaa tällä listalla. 

5. Sakari Salminen

Kun näin ensimmäisen kerran Sakari Salmisen luulin, että kyseinen tyyppi on korkeintaan parikymppinen, mutta ikää herralla onkin jo 25-vuotta. Poikamaisen söpö siis.

Lisäksi erikoismaininnat ihanalle Juhikselle sekä listalta täpärästi tippuneelle Tuomo Ruudulle. 

Exhausted.

Moi.

Mun piti tänään päivitellä blogia.. Mutta koska olen lähtenyt kotoa aamulla klo: 6.14 ja takaisin oon tullut klo: 20.19 en nyt taidakaan tehdä mitään muuta kuin syödä iltapalan ja katsoa hetken Gossip girliä sekä painua nukkumaan.

Vaikka tällaiset kiireiset päivät on tosi uuvuttavia, on ne myös toisaalta ihan mukavia. Töissä oli poikkeuksellisen mukavat kahdeksan tuntia. Yliopistolla käynti sujui sutjakkaasti ja sieltä kahvitreffien kautta reilun parin tunnin luennolle siirtyminenkin sujui mukavasti.

Huominen "vapaapäivä" on pyhitetty armottomalle tenttiin pänttäämiselle (tentti on lauantaina ja sain vasta tänään tenttikirjan, kun ihmiset ei palauta niitä ajoissa..), postissa asioimiselle, pyykkäämiselle sekä tottakai päivän tärkein juttu alkaa klo: 14.30.

Jos joku ei tiennyt, että tuolloin tulee Suomi-Venäjä-ottelu, niin hyi häpeä.

P.S. Mä oon totaalisen rakastunut tuohon biisiin! Oon kuunnellut sitä radiosta about sata kertaa, mutta vasta nyt sain googlettelun seurauksena tietää sen nimen.. Lorden äänen tuosta olinkin tunnistanut. Hyvä minä.

P.P.S. Jenni, mun hottiksetjääkiekkoilijat-lista on tulossa huomenna. Ehkä.

Nostalgiaa & Ystävänpäivä.

Tänään kaupassa kohtasin kahdenlaisia ihmisiä, joita siellä ei yleensä näy: Ruusukimppuja ostavia miehiä sekä tyttöjä wanhojentanssimekoissa.

Siitä tulikin mieleeni, että tuntuu ihan hullulta, että mun omista wanhoista on jo kolme vuotta! Tai että penkkaritkin oli jo pari vuotta sitten. Pelottavaa miten nopeasti aika menee.. Kaivelin siis arkistoistani muutaman kuvan molemmista ikimuistoisista tapahtumista:

Sitten voidaankin sulavasti siirtyä toiseen asiaan.. Tänään on ystävänpäivä! Tattattadaaa.

Periaatteessa tämä on täysin normaalipäivä, mutta halusin kuitenkin jotenkin muistaa mun ystäviä, jotka on suurimmaksi osaksi jaksaneet roikkua mun seurassa jo vuosia. Alkuperäinen tarkoitus oli lähettää kaikille postissa jotain kivaa, mutta ylläripylläri en koskaan saanut sitä aikaiseksi, joten kaikkien täytyy nyt tyytyä tähän postaukseen, jossa kerron, että ootte tärkeitä.

"Good friends are like stars. You don't always see them, but you know they're always there."

"A true friend is someone who think you are a good egg. Even though she knows you are slightly cracked."

"Great friends are hard to find, difficult to leave, impossible to forget."

"Our paths may change as life goes on but the bond between friends remains ever strong."

Löysin kuvia koneelta lähinnä mun pohjoisen tytöistä, mutta yhtä onnellinen olen niistä ihmisistä keitä olen saanut elämääni täällä Helsingissä sekä niistä ketkä ovat olleet mun elämässä jo vaippaiästä lähtien. Kyseiset henkilöt kyllä varmasti tietää kenestä puhun. Love ya. 

Lopuksi haluan näyttää mitä kivaa sain mun perheeltä, Elmolta sekä mun työkaverilta:

Happy Valentine's day! 

Cold go away. I don't like you.

Moikka. Tulin vain pikaisesti ennen töihin lähtemistä ilmoittamaan, että olen yhä elossa.

Viimeiset pari päivää olen kärvistellyt ihanan nuhakuumeen kanssa. Pää on täynnä räkää ja ajatus ei kulje, mutta ehkä tässä ollaan jo menossa parempaan suuntaan. Ainakaan mulla ei ole enää kuumetta, joten töihinkin meneminen ei tunnu enää ylivoimaiselta asialta. Terkkuja vaan sille ihanalle pöpöpesälle, joka sairastutti minut.

Viikonloppuna elelin vielä täysin terveenä, joten sain tehtyä paljon kivoja juttuja. Ensinnäkin pidin lauantaina kunnollisen siivouspäivän ja siivosin tätä kämppää yli kolme tuntia sekä pyykkäsin seuraavat kolme tuntia. Yksi maailman parhaista fiiliksistä on, kun saa siivoamisen jälkeen rentoutua cokis-lasi kädessä katsomaan lemppari tv-sarjaa.

Lauantaina kävin myös moikkaamassa kaveria töissä eli hengasin vapaapäivänäni pari tuntia työpaikallani. Mun esimies sattui myös tulemaan paikalle ja todettiin siinä, että ei meillä vissiin ole elämää kun vietetään lauantai-ilta työpaikallamme. Tosin mikäs siinä hyvässä seurassa hengatessa.. Lisäksi meidän esimies toi meille messutuliaisina paljon herkkuja! Me likey.

Sunnuntaina suunnattiin Jennin kanssa Ninan hoodeille Tapanilaan ja vietettiin päivä kokkaillen falafelejä. Tosin minä olin lähinnä kuokkavieras näissä falafel-partyissa ja keskityinkin kokkaamisen sijaan muihin juttuihin. Illalla Jenni ja Elmo tuli kyläilemään mun luo, mikä oli myöskin oikein mukavaa. Tutustuin myös samalla hiukan Tinderiin.. Jos olet sinkku, etkä vielä tiedä mikä Tinder on niin kipinkapin lataamaan se älypuhelimeen.

Tosin mulla meni oikeastaan heti hermo tuohon koko sovellukseen.. Entisen säädön kuvaan törmääminen ei ole mitenkään erityisen mukavaa. Muutenkin Elmon mielestä oon liian valikoiva ja tuun olemaan forever alone. Sanomattakin selvää, että ystävänpäivä ei tule olemaan romantiikalla täytetty.. Sen sijaan ajateltiin lähteä tyttöjen kesken baanalle eli luultavasti ollaan kotona nukkumassa viimeistään yhdeltätoista.

Nyt mun täytyy jo kiirehtiä töihin, mutta jos en enää tällä viikolla palaa kuvioihin, niin oikein hyvää ystävänpäivää etukäteen kaikille ja viettäkää oikein mukava päivä! Olkoon se sitten poikaystävän kanssa tai ihan vain kavereiden kesken. Moimoi.

P.S. Jeeeee, huomenna alkaa Olympiakiekko! Me is so happyy! Tässä on onneksi ollut aikaa totutella ajatukseen ettei nähdä kumpaakaan Koivun veljeksistä, mutta se ei tarkoita sitä ettei me voitaisi pärjätä.. On sitä ennenkin yllätetty täysin "paskalla joukkueella". Fingers crossed!

Oho. Ei mun ollut tarkoitus kadota näin.

Ette arvaakaan kuinka monta kertaa olen yrittänyt aloittaa tämän postauksen kirjoittamisen.. Valehtelematta viime perjantaista asti olen aikonut kirjoittaa tämän, mutta vasta nyt mulla on oikeasti aikaa. Mulla on ollut siis äärimmäisen kiireiset pari viikkoa takana.

Mitä siis on tapahtunut? Ensinnäkin täytyy todeta ettei mitään maata mullistavaa tai über jännää ole tapahtunut. Ajattelin heti näin aluksi ilmoittaa tuon, ettei joku erehdy lukemaan tätä postausta odottaen jotakin jännää.

Suurin osa mun ajasta on kulunut tämän järkäleen parissa:

Ensinnäkin mun mielestä on naurettavaa, että tuon kirjan alussa mainitaan, että kirja sopii hyvin opetustarkoituksiin, MUTTA myös niille, joilla ei ole mitään kokemusta maantieteestä.. Yeah right. Mulla itselläni on sentään aika vahvat maantiedon perustaidot kiitos viimeisen parin vuoden pänttäämisen, mutta siltikin välillä musta tuntui kuin olisin lukenut jotakin hepreaa. Pänttäsin tuota kirjaa vajaat kaksi viikkoa vaihtelevalla menestyksellä ja pääsin jopa sivulle sata asti (sivuja oli valitettavasti yli 750). Vaikka mun lukeminen takkusikin pahasti, niin siltikin raahasin itseni viime lauantaiaamuna yhdeksäksi yliopistolle raapustamaan jotakin tenttipaperiin.

Mun ei varmaan edes kannattaisi sanoa tätä ääneen, mutta mun mielestä se tentti olikin yllättävän helppo. Olin odottanut kauhulla etten edes ymmärtäisi kysymyksiä, mutta sen sijaan osasin vastata jotakin jokaiseen kysymykseen. Tosin jos niiden vastauksien piti perustua tuon kirjan esimerkkeihin jotenkin, niin sitten mun vastaukset on ihan päin prinkkalaa. Toivon, että se kuulustelija arvostaa sitä, että aloitin yhden esseen lauseella: "Yläasteen ja lukion liikuntatunneilla.."

Hehe.

Palataan nyt kuitenkin ajassa hiukan taaksepäin eli kahden viikon takaiseen viikonloppuun. Vietin oikein rentouttavan kotiviikonlopun ja sain katsottua kaikki White Collarin jaksot loppuun. Sen verran jaksoin olla sosiaalinen, että kävin perjantai-iltana Kaaressa syömässä pastaa Jennin ja Elmon sekä niiden äidin kanssa, vaikka hengailinkin kutsun saatuani kotona yöpuvussa valmiina menemään nukkumaan (eikä kello ollut vielä edes seitsemän..) Lauantaina taas käväisin Kaaressa treffaamassa Ninaa ja sen äitiä. Ja söin naminami muffinssin! Mun viikonlopun teemana olikin ilmeisesti kavereiden äitien treffailu. Sainpahan ainakin molemmilla kerroilla hyvää ruokaa!

Samaisella viikolla treffasin Ninaa itseasiassa parikin kertaa aiemmin ja ensimmäisellä kerralla meidän oli tarkoitus mennä kaupungilla johonkin kahville, mutta lopulta löydettiin itsemme mäkkäristä syömässä nugetteja.. Ei taas mennyt niin kuin suunniteltiin. Oli tuossa reissussa kuitenkin jotain hyvääkin. Sain nimittäin täydennettyä vitamiinivarastojani.

Oikeastaan koko sen ajan kun olen Helsingissä asustellut oon ollut jatkuvasti väsynyt ja mun iho sekä hiukset on oireilleet tosi pahasti. Mun hiukset on ohentuneet puoleen siitä mitä ne on aikaisemmin olleet ja mun iho on huonommassa kunnossa nyt parikymppisenä kuin mitä se ikinä oli murrosiässä. Tiedän, että nämä epämiellyttävät muutokset johtuu lähinnä mun elämäntyylistä (eli oikeastaan töistä) ja siitä, että mulla on kokoajan stressiä asioista jotka pitäisi hoitaa, mutta juuri nyt en näitä juttuja pysty mihinkään muuttamaan, joten jostakin sitä lisäapua on haettava. Sen lisäksi, että popsin erilaisia pillereitä yritän syödä mahdollisimman hyvin (vaikka välillä tulee noita hese-/mäkkäripäiviä), juoda paljon vettä ja nukkua mahdollisimman paljon.

Ärsyttää tuhlata näin paljon energiaa tällaisista asioista murehtimiseen ja odotankin kesälomaa kuin kuuta nousevaa, koska ehkä sitten mun stressitasot laskee vähän alemmas. Enää kuusi kuukautta jäljellä, jee.

Mutta valitukset sikseen.. Kevät ja kesä lähestyy, joten kaikki muuttuu pikkuhiljaa paremmaksi!

Viime viikolla mulla oli yksi vapaapäivä ja sen jälkeen kun olin yrittänyt opiskella pidettiin Jennin kanssa leffailta. Katsottiin se Intian valtameren maanjäristykseen perustuva leffa (The Impossible), jossa seurattiin yhden amerikkalaisperheen selviytymistä tsunamin keskellä. Ihan hyvä leffa, mutta uskottavuus ei kyllä ollut aina kohdillaan (saatoin mussuttaa puolet leffan ajasta Jennille toimintaohjeita kuinka toimia tsunamin iskiessä..).

Muuten koko viikko kului todella tylsästi pänttäämisen ja töiden parissa. Tiistaina kävin luennolla ja lauantaina tentissä. Perjantaina meillä oli töissä inventaari, joka tarkoitti siis sitä, että laskettiin kaikki mahdolliset jutut mitä me myydään. Mikään ei ole niin raivostuttavaa kuin se, että lasket 1700 erilaista postikorttia ja kun vihdoin saat sen tehtyä voitkin siirtyä laskemaan esimerkiksi tikkareita. En siis ole mikään inventaarien suurin fani. Onneksi mulla oli sentään kiva työporukka seurana.. Meidän esimies toi meille evääksi laskiaispullia!

Sitten hiukan pinnallisempiin asioihin, nimittäin shopping! Olen harrastanut pienimuotoista nettishoppailua viime aikoina. Cdon.comilla oli erilaisia alennuksia, joten tilasin multa puuttuvan viimeisen Twilightin (hei kamoon, kokoelma pitää saada kokonaiseksi) sekä Gossip girlin 5. kauden. Nyt molemmat kokoelmat on täydelliset! Olenkin viimeiset pari päivää katsellut GG:n jaksoja alusta alkaen ("I'm Chuck Bass" saa edelleen mun jalat veteläksi).

Näiden lisäksi tilasin vihdoinkin itselleni ulkoisen kovalevyn. En ehkä olisi ikinä antanut itselleni anteeksi, jos mun tietokone yllättäen hajoaisi ja kaikki kuvat ja videot katoaisi bittiavaruuteen vain koska olin liian pihi ostamaan ulkoista muistia. Toi on kyllä kätevä, kun tuo on noin pienikokoinen!

Lisäksi saatoin ehkä laittaa H&M:lle pikkuisen tilauksen menemään ja nyt pohdin otanko tuosta tilauksesta jotakin näiden allaolevien lisäksi vielä vai palautanko loput suosiolla. 

Materialismionnellisuus kukoistaa jälleen.

Lopuksi vielä pikkuinen tiivistelmä tästä viikosta.. Maanantaina tylsistyin iltavuorossa ja pakotin Jennin vierailemaan luonani. Lisäksi sain papparaisilta neljä suklaasydäntä, aaws.

Eilen mulla oli vapaapäivä, vaikka ei se siltä kyllä tuntunut. Mulla oli heti aamusta aika kampaajalle, koska mun piti käyttää serkultani joululahjaksi saamani Grouponin lahjakortti, jolla olin oikeutettu hiustenleikkuuseen, kosteuttavaan syvähoitoon ja päähierontaan. Olin aikonut herätä aikaisin, jotta ehdin käydä suihkussa ja pestä likaiset hiukseni, mutta lopulta heräsin tuntia ennen kuin mun piti olla Sörnäisissä siellä kampaajalla (niille, jotka eivät tunne Helsinkiä, niin Pohjois-Haagasta matkustus aamuruuhkassa Sörnäisiin kestää noin tunnin). Tämä ei kyllä ollut mun vika, vaan mun kännykästä oli loppunut akku yöllä, eikä herätyskello ollut herättänyt. Kuitenkin kuin ihmeen kaupalla saavuin kaksi minuuttia etuajassa perille, hiukset likaisena.

Nyt mun hiukset on abouttirallaa kymmenen senttiä lyhyemmät ja näyttää hassuilta. Tykkään siitä, että nyt nämä ei ole koko ajan takussa, mutta välillä nämä näyttää siltä kuin olisin itse leikannut nämä. En siis osaa sanoa olenko tyytyväinen lopputulokseen. Onneksi ne on vain hiukset ja ne kasvaa takaisin.

Palattuani kampaajalta kävin noutamassa rautatieasemalta aamupalan itselleni ja suuntasin pariksi tunniksi kotiin loikoilemaan. Kovin pitkään en siis ehtinyt laiskotella, kun mun piti taas suunnata takaisin keskustaan ja luennolle kuuntelemaan mistä biogeografia koostuu.

Huh. Siinä nyt tiivistettynä taisi olla kaikki tärkeimmät asiat viime viikoilta. Nyt mun täytyy jo pikkuhiljaa lähteä suihkuun ja katsomaan telkkaria ennen kuin painun nukkumaan. En tosiaan saanut viime yönä unta, vaan pyörin sängyssä kyljeltä toiselle, kunnes päätin alkaa tiskaamaan puoli yhdeltä yöllä ja vielä sen jälkeen join teetä sekä lueskelin sanomalehtiä. Ehdin siis nukkua viime yönä abouttirallaa kolme tuntia ennen kuin suuntasin töihin. Jotenkin tämä päivä on vielä sujunut ihan virkeänä, mutta viimeistään huomenna tuo kostautuu. Muuten tuo univelka ei pelottaisi, mutta mulla sattuu olemaan huomenna kymmenen tunnin erittäin raskas työpäivä. Wish me luck!