Jos joku ei vielä tiennyt opiskelen siis pääaineenani maantiedettä ja ensimmäisen vuoden 'sivuaineina' opiskelin taloustiedettä sekä ympäristötiedettä. Mulla oli nyt kevätlukukaudella ensimmäistä kertaa loppukokeet kaikilla mun kursseilla (joillakin oli loppukokeet myös syyslukukaudella - riippuu ihan kursseista), joten olin asettanut tavoitteeksi ainoastaan läpipääsyn. Kuten aiemmin kerroinkin mantsan koe oli mun ensimmäinen koe, joten tyhmän paniikkikohtauksen takia mokasin sen kokeen aika pahasti. Sain siitä kuitenkin onneksi arvosanaksi C2 (good) ja hiukan yllättäen ympäristötieteen kokeesta sain arvosanaksi C3 (good), vaikka luulin sen menneen paremmin kuin mantsa. Tosin luulen, että tämä voi myös johtua siitä, että ympäristötieteessä osalla luennoitsijoista on _erittäin_ tiukka arvostelusysteemi. Taloustieteen kokeesta sainkin sitten hiukan yllättäen parhaan mahdollisen arvosanan eli A1 (excellent).
Tässä meidän arvosteluasteikko:
Mietin pitkään, että haluanko näyttää mun kurssiarvosanoja koko maailmalle, mutta sitten mietin itseäni vuosi sitten ja sitä kun yritin etsiä tietoa kursseista sekä muutenkin edes jotain vinkkiä siitä millaista se opiskelu sitten tulee olemaan. Kaikki tieto oli kuitenkin valitettavasti hyvin kiven alla joten ehkä tästä on hiukan apua edes jollekin.
Mun arvosanoista voin sanoa, että suoriuduin omasta mielestäni ihan hyvin, vaikka en todellakaan ole ollut mikään mallioppilas ja olen tämän ensimmäisen vuoden aikana keskittänyt energiani lähinnä kaikkeen muuhun kuin opiskeluun. Skotlannissa yleensä ensimmäisen ja toisen vuoden arvosanat eivät edes vaikuta tutkintoarvosanaan (honours class). Ensimmäisenä vuonna kaikki on vielä täysin uutta ja lisäksi ulkomaalaisena pitää totutella täysin erilaiseen koulusysteemiin sekä opiskelukielen muutokseen, joten mun mielestä ei kannata turhaan stressata arvosanoista. Tekee vain parhaansa. Itse uskon vahvasti, että tulevina vuosina pystyn parantamaan paljonkin kun tiedän suunnilleen mitä minulta odotetaan sekä jos vain keskityn enemmän kouluhommiin. (Julkinen lupaus itselleni: Aloita esseiden kirjoittaminen vähintään viikkoa ennen deadlinea, jotta säästyisit turhilta harmailta hiuksilta ja hermoromahduksilta.)
Tuossa on siis mun koko vuoden kurssini: Kolme kurssia per lukukausi. Yksi suuri ero Suomen yliopistoihin on tosiaan tuo, että me opiskellaan tuollaisia suurempia kokonaisuuksia aina lukukausi kerrallaan, eikä käydä lyhyempiä kursseja kuten Suomessa. Etuna siinä on mun mielestä se, että opintokokonaisuus on ehkä hiukan ehjempi kuin pienempiä kursseja käydessä, koska kaikkien yhdessä aineessa opittavien asioiden pitäisi ainakin käytännössä olla jotenkin järkevästi toisiinsa liitettyjä. Aina näin ei kylläkään ole..
Toinen suuri ero Suomen yliopistojärjestelmään verrattuna on se, että Skotlannissa opiskelu on 'koulumaisempaa' sekä tiukempaa. Välillä tuntui, että olisin palannut takaisin yläasteelle. Monilla kursseilla on läsnäolopakko luennoilla, workshopeissa sekä tutoriaaleissa. Luennot voi yleensä aika helposti skipata ilman, että kukaan kyselee perään, mutta esimerkiksi ympäristötieteessä meillä oli viikoittain workshoppeja ja jos ne missasi ei välttämättä pystynyt palauttamaan kurssitehtävää laisinkaan. Lisäksi pitää olla erittäin hyvä kirjallinen selitys, jos missaa kokeen tai ei palauta tehtäviä ajallaan (sairastaessa pitää olla lääkäriltä todistus).
Suomessa yliopisto-opiskelu on yleensä aika vapaata ja opinnot voi suorittaa itselleen sopivaan tahtiin sekä tenttipäivän voi yleensä vaihtaa itselleen sopivaan ajankohtaan tai käydä uusimassa huonosti menneitä tenttejä. I'm jealous of that last part. Meillä opinnot on suoritettava määräajassa (mun tapauksessa neljässä vuodessa) eli kurssit on käytävä ajallaan sekä kokeet pitää tehdä niille määrättyinä päivinä ja ainoastaan loppukokeet voi käydä (kerran) uusimassa kesälomalla, jos ne eivät ole menneet läpi. En oikeastaan tiedä mitä tapahtuu jos kursseja ei pääse läpi.. Jotkut sanovat, että silloin potkitaan pihalle koulusta, mutta toisaalta tunnen yhden tyypin joka oli feilannut yhden ensimmäisen vuoden kurssinsa, joten toisena vuotena hän joutui oman vuoden kurssiensa lisäksi kertaamaan kokonaan ensimmäisen vuoden kurssin eli hänellä oli tuplasti hommia.
Mitäs mun kursseihin siis kuului? Yleensä lukukauden aikana pitää palauttaa tehtäviä lähes joka viikko ja nämä tehtävät vaikuttavat kokonaisarvosanaan. Yleensä kokonaisarvosanan jakauma on joko niin, että 50% koostuu kurssitehtävistä ja 50% loppukokeesta tai 40% kurssitehtävistä ja 60% loppukokeesta.
Taloustieteen tehtävät:
Näistä mulla ei oo hirveästi mitään kommentoitavaa.. Ensimmäisessä kurssissa käytiin läpi lähinnä finanssikriisejä, taantumaa sekä talous-sanastoa. Toisessa kurssissa käytiin pinnallisesti läpi oikeastaan kaikki mikä kuuluu taloustieteeseen (mm. mikro- & makrotaloustiede). Ylitin itseni kaikissa tehtävissä ja sain lähinnä hyviä arvosanoja. Tosin tuossa toisessa esseessä olin ilmeisesti kirjoittanut hiukan aiheen vierestä (piti kertoa Skotlannin itsenäisyysäänestyksen taloudellisista vaikutuksista köyhyyteen ja mä olin ilmeisesti kertonut liikaa sosiaalisista vaikutuksista. Ehkä. En oikeastaan saanut selvää opettajan palautteesta.. Lisäksi palautin sen esseen myöhässä eli sain siitä reippaasti miinusta.)
Mulle tuli yllätyksenä miten paljon matematiikkaa näissä kursseissa tarvittiin ja se oli aika pelottavaa, koska mulla oli kuitenkin yli kahden vuoden tauko siitä, että olin joutunut peruslaskuja monimutkaisempia tehtäviä ratkomaan. Onneksi lukion pitkä matematiikka palautui aika hyvin takaisin päähän sekä lisäksi mun insinöörikämppis opetti kaiken mitä en itse älynnyt. Nyt osaan sitten laskea bruttokansantuotteen sekä firman menoeriä tietyissä tuotantotapauksissa. Hiphei.
Ympäristötieteen tehtävät:
Ympäristötieteen tehtävät ovat menneet hiukan vaihtelevalla menestyksellä kuten arvosanoista huomaa (vaihtelua parhaimmasta arvosanasta huonoimpaan arvosanaan). Suurin osa näistä tehtävistä ovat olleet sellaisia, että ne on saatu viikoittaisissa workshopeissa ja niiden palauttamiseen on annettu aikaa viikko. Osa on myös ryhmätehtäviä/esitelmiä eli (valitettavasti) arvosanaan on vaikuttanut myös muiden työpanos. Esimerkiksi tuo Environmental physics (D3) oli ryhmätehtävä missä me tehtiin esitelmä raakaöljyn tulevaisuudesta. Valitettavasti minä ja pari muuta meidän ryhmästä ei päästy paikalle siihen esitelmään, joten arvosanaksi tuli huonoin mahdollinen. Myös tuo Energy game (B2) oli ryhmätyö/esitelmä sekä tuo Morton Lochsin kenttätyö (B1) tehtiin ryhmissä (tutkittiin lampien abioottisia ja bioottisia tekijöitä). Tiedeaineena ympäristötiede yhdistää opintoja monesta eri tieteestä (geologia/mantsa/fysiikka/kemia), joten jo ensimmäisenä vuotena ollaan opiskeltu myös fysiikkaa ja kemiaa. Ei todellakaan mun vahvinta alaa..
Maantieteen tehtävät:
Sitten päästäänkin mun pääaineen pariin.. Kokonaisuutena mulla on mennyt ihan hyvin ja ainoastaan tuo loppukoe meni muita tehtäviä huonommin. Tämä on varmaan vähän ainekohtaista, mutta yleensä Skotlantilaisissa yliopistoissa pitää kirjoittaa PALJON esseitä. Kuulopuheiden perusteella etenkin historian opiskelijoiden pitää kirjoittaa todella paljon esseitä. Mulla oli onneksi vain kaksi varsinaista esseetä mantsassa. Lucky me.
Kaikissa esseissä pitää käyttää Harvard-lähdeviittausjärjestelmää, joten kirjoittamiseen ja lähteiden oikein merkkaamiseen kuluu järkyttävästi aikaa. Onneksi löysin kuitenkin tämän nettisivun, joka helpottaa todella paljon lähdeluettelon tekoa.
Mun mantsan pohjatiedot olivat jo ennen koko yliopiston aloittamista aika vahvat, koska luin Helsingin yliopiston pääsykokeisiin kolmena peräkkäisenä vuotena sekä kävin perusopinnot avoimessa yliopistossa. Eli toisin sanoen en hirveästi oppinut uutta koko vuoden aikana, paitsi tietenkin sanaston ja termit englanniksi. Odotan kyllä innolla tulevia lukuvuosia ja sitä, että oikeasti pääsee valitsemaan sen mihin maantieteen alueeseen haluaa erikoistua (niitä on paljon). Yllättävän monella on se mielikuva, että mantsan opiskelijat opettelevat pelkästään ulkoa eri maita, kaupunkeja, järviä yms. sekä laativat karttoja.. Todellisuudessa kartografia (karttojen tulkinta ja laadinta) on hyvin pieni osa-alue mantsassa (vihaan sitä) sekä ainoa uusi paikka minkä opin koko vuoden aikana oli se, että Ulan Bator on Mongolian pääkaupunki.
Tiivistyksenä koko vuodesta täytyy siis todeta, että välillä ulkomailla opiskelu on rankkaa sekä joskus on tullut pohdittua miten paljon helpommalla olisin päässyt jos olisin ilmoittautunut paikalla olevaksi Helsingin yliopistoon ja pitäytynut tutuissa ympyröissä. Päivääkään en ole silti päätöstäni katunut ja olen tämän vuoden aikana huomannut selkeän positiivisen muutoksen itsessäni. Muuttaessani lukion jälkeen Helsinkiin jouduin aikuistumaan ja itsenäistymään nopeasti, mutta vasta Skotlantiin muuton myötä jouduin kunnolla rohkaistumaan. Meikäläinen on aina ollut aika ujo piimä, joten olen erittäin ylpeä miten hyvin olen tutustunut uusiin ihmisiin sekä saanut uusia ystäviä.
Mitäs muuta? Useimmiten ihmiset kysyy multa miten arkielämä ja englanniksi opiskelu sujuu? Mun kokemuksen perusteella voin sanoa, että jos kielitaito on kohtuullinen (suomalaisilla on useimmiten kylläkin todella hyvä kielitaito), niin kielen muutokseen tottuu hyvin helposti. Useimmiten mulle ei ole väliä puhunko, luenko tai kuuntelenko suomea vai englantia, koska molemmat tulevat automaattisesti. En missään nimessä väitä, että mun kielitaito olisi mitenkään täydellinen ja joskus tulee tilanteita milloin yksinkertaisesti ei muista jotakin (yleensä hyvin yksinkertaista) sanaa kummallakaan kielellä. Rehellisesti voin sanoa, että kenelläkään ei kiinnosta (paikallinen tai ulkomaalainen), että millainen aksentti sulla on tai jos esimerkiksi sanot jonkun asian 'väärin' tai hassusti. Kuka meistä muka puhuu tai kirjoittaa täydellistä suomen kirjakieltä? En minä ainakaan. Koulutehtäviä tehdessä olisi kuitenkin hyvä käyttää mahdollisimman korrektia englantia. Sanakirja.org on silloin paras kaveri.
Mitäs muuta? Useimmiten ihmiset kysyy multa miten arkielämä ja englanniksi opiskelu sujuu? Mun kokemuksen perusteella voin sanoa, että jos kielitaito on kohtuullinen (suomalaisilla on useimmiten kylläkin todella hyvä kielitaito), niin kielen muutokseen tottuu hyvin helposti. Useimmiten mulle ei ole väliä puhunko, luenko tai kuuntelenko suomea vai englantia, koska molemmat tulevat automaattisesti. En missään nimessä väitä, että mun kielitaito olisi mitenkään täydellinen ja joskus tulee tilanteita milloin yksinkertaisesti ei muista jotakin (yleensä hyvin yksinkertaista) sanaa kummallakaan kielellä. Rehellisesti voin sanoa, että kenelläkään ei kiinnosta (paikallinen tai ulkomaalainen), että millainen aksentti sulla on tai jos esimerkiksi sanot jonkun asian 'väärin' tai hassusti. Kuka meistä muka puhuu tai kirjoittaa täydellistä suomen kirjakieltä? En minä ainakaan. Koulutehtäviä tehdessä olisi kuitenkin hyvä käyttää mahdollisimman korrektia englantia. Sanakirja.org on silloin paras kaveri.
Siinäpä se kouluvuosi nyt tiivistettynä. Suurimmalle osalle lukijoista tämä oli varmasti tylsä/turha postaus, mutta jos tästä on apua edes yhdelle ihmiselle niin silloin tämä ei ollut turha postaus. Jos tulee jotain kysyttävää mieleen niin vastaan mielelläni parhaan taitoni mukaan!
Nyt meikäläinen alkaa valmistautumaan juna-asemalle lähtöön ja lähden viettämään juhannusta Nokialle! Heissan!
