Pikaiset terkut ja nyt sellaista tietoa, että sain vihdoin aloitettua Dubain videoiden kasaamisen eli hyvällä tuurilla saan postauksen ulos jo tällä viikolla. Saatte tulla haukkumaan jos postausta ei ala ilmestymään viimeistään maanantaina!
Sitten muuta asiaa.
Palasin maanantaina töihin ja innokkuudesta ei kyllä ole puhettakaan. Älkää käsittäkö väärin, töissä on ihan kivaa ja vakkariasiakkaat ovat mukavia. Laitoin jopa toissapäivänä yhteisen pitkävedon yhden papparaisen kanssa, vaikka siitä en mitään tajuakaan. (Ei voitettu. Buu.) Mieluummin kuitenkin lomailisin ja tekisin muita juttuja.
Töissä ei ole mitään muuta mielenkiintoista mainittavaa tapahtunut. Paitsi, että meillä kävi tosi söötti vartija eilen ja jutskailtiin muun muassa säästä. ♥ Tosin se tyyppi oli varmaan vähintään 2 metrinen hujoppi. Iik.
Elina palasi Suomeen lauantaina ja sai samalla viettää muutaman päivän minun ja Jennin laatuseurassa. Lauantaina käväistiin myös baarissa. Siis päästiin ihan oikeasti perille asti, eikä jumitettu Huopalahden asemalle tai johonkin muuhun vastaavaan! Nyt äitikään ei voi enää kutsua mua alkoholistiksi. (Ai, miten niin kiero huumorintaju? Oon kuulemma alkoholisti kun en koskaan selviä baariin asti...)
Puhuttiin koko ilta englantia lievittääksemme Elinan kulttuurishokkia ja tästä johtuen jäädyin totaalisesti kun baarimikko ei ymmärtänyt mitä halusin tilatessani vodka batteryä lausuen "batteryn" englanniksi. Niinpä minä toistelin tuota ja yritin kuumeisesti miettiä miten sanotaan "battery" suomalaisittain. Onneksi Jenni pelasti tilanteen ja sain juomani. Jouduin kuitenkin sanomaan baarimikolle "thank u", koska tässä vaiheessa olisi ollut noloa paljastaa, että puhun oikeasti myös suomea..
Aamulla kun jonotettiin bussiin kohtasin mun työkaverin kaverin, joka käy välillä meillä myös asiakkaana ja olin taas tosi reilu kaveri.
"Krista perkele!"
"Haaa sinä! En kyllä muista sun nimeä..."
"Noo se ei kyllä oo mikään ylläri, että joku ei mun nimeä muista."
Työkaverini mielestä oon ollut tosi reilu tyyppi, joten nyt kyllä muistan tuon tyypin nimen ikuisesti.
Sunnuntaina meidän piti mennä piknikille Suomenlinnaan. Suunnitelmat eivät kuitenkaan sujuneet kuin Strömssössä, joten päädyttiin Espalle mussuttamaan eväitämme ja pelaamaan Minion Rush-peliä auringon porottaessa liian kuumasti. Iltaisella pyyhällettiin vielä pikaiselle visiitille Suomenlinnaan ja jouduttiin tappaja-lentomurkkujen hyökkäyksen kohteeksi.
Katsottiin leffa sekä sunnuntaina että maanantaina.
Maanantaina alkoi tosiaan mun työt, joten töistä päästyäni koomailin hetken kotona Elinan dataillessa. Sitten suunnattiinkin reippaasti Alepaan ruokaostoksille ja kokattiin (lue: Elina kokkasi, minä datasin). Käytiin vielä pikainen reissu kaupungilla ja noudettiin Jenni töistä. Illalla minä ja Jenni hipsittiin yövaatteissa läpi Pohjois-Haagan ruuhkaisten katujen noutamaan Jennin piilarineste. Voi sitä nolostuksen ja naurun määrää. (lue: Elina puhui koko tämän ajan puhelimessa)
Tiistai aamuna kävin saattelemassa Elinan lentokentälle ja noudin Starbucksistä vanilla latten. Voitteko uskoa, että se oli vielä kuumaa kun saavuin takaisin keskustaan! Starbucksista puheen ollen missä kuplassa oon taas oikein elänyt?! Espalle tulee Starbucks! Huomasin sen sattumalta kun käveltiin siitä ohi ja Jennin mielestä koko juttu oli jo ihan vanha uutinen... Jeejee!
Nyt mun sosiaalinen elämäni on ollut hiukan jäissä. Onneksi huomenna tilanne korjaantuu, kun lähden kaupungille tapaamaan Ninnua ja muutamaa uusi-vanhaa tuttavuutta. Jännää! Toivottavasti on kivaa!
Mun pitäisi myös siivota, koska täällä ei varmaan koskaan oo ollut näin likaista! Pyykkivuori on valtava, onneksi varasin pyykkivuoron lauantaille. Tiskivuori se vasta valtava olikin, mutta sain tänään jopa 1/5 tiskattua. Ehkä jatkan huomenna, ehkä en. Prismaankin pitäisi suunnata, koska cokikset on loppu ja ilman ei kovin monta päivää pärjää. Gaaah, rankkaa.
Nyt kuitenkin menen syömään Oltermannia (koska jääkaapissa ei ole muuta) ja katson pari jaksoa Greyn anatomiaa. Sitten harkitsen nukkumista.
Töissä ei ole mitään muuta mielenkiintoista mainittavaa tapahtunut. Paitsi, että meillä kävi tosi söötti vartija eilen ja jutskailtiin muun muassa säästä. ♥ Tosin se tyyppi oli varmaan vähintään 2 metrinen hujoppi. Iik.
Elina palasi Suomeen lauantaina ja sai samalla viettää muutaman päivän minun ja Jennin laatuseurassa. Lauantaina käväistiin myös baarissa. Siis päästiin ihan oikeasti perille asti, eikä jumitettu Huopalahden asemalle tai johonkin muuhun vastaavaan! Nyt äitikään ei voi enää kutsua mua alkoholistiksi. (Ai, miten niin kiero huumorintaju? Oon kuulemma alkoholisti kun en koskaan selviä baariin asti...)
Puhuttiin koko ilta englantia lievittääksemme Elinan kulttuurishokkia ja tästä johtuen jäädyin totaalisesti kun baarimikko ei ymmärtänyt mitä halusin tilatessani vodka batteryä lausuen "batteryn" englanniksi. Niinpä minä toistelin tuota ja yritin kuumeisesti miettiä miten sanotaan "battery" suomalaisittain. Onneksi Jenni pelasti tilanteen ja sain juomani. Jouduin kuitenkin sanomaan baarimikolle "thank u", koska tässä vaiheessa olisi ollut noloa paljastaa, että puhun oikeasti myös suomea..
Aamulla kun jonotettiin bussiin kohtasin mun työkaverin kaverin, joka käy välillä meillä myös asiakkaana ja olin taas tosi reilu kaveri.
"Krista perkele!"
"Haaa sinä! En kyllä muista sun nimeä..."
"Noo se ei kyllä oo mikään ylläri, että joku ei mun nimeä muista."
Työkaverini mielestä oon ollut tosi reilu tyyppi, joten nyt kyllä muistan tuon tyypin nimen ikuisesti.
Sunnuntaina meidän piti mennä piknikille Suomenlinnaan. Suunnitelmat eivät kuitenkaan sujuneet kuin Strömssössä, joten päädyttiin Espalle mussuttamaan eväitämme ja pelaamaan Minion Rush-peliä auringon porottaessa liian kuumasti. Iltaisella pyyhällettiin vielä pikaiselle visiitille Suomenlinnaan ja jouduttiin tappaja-lentomurkkujen hyökkäyksen kohteeksi.
kaikilla on päällä mun paidat! |
Katsottiin leffa sekä sunnuntaina että maanantaina.
Maanantaina alkoi tosiaan mun työt, joten töistä päästyäni koomailin hetken kotona Elinan dataillessa. Sitten suunnattiinkin reippaasti Alepaan ruokaostoksille ja kokattiin (lue: Elina kokkasi, minä datasin). Käytiin vielä pikainen reissu kaupungilla ja noudettiin Jenni töistä. Illalla minä ja Jenni hipsittiin yövaatteissa läpi Pohjois-Haagan ruuhkaisten katujen noutamaan Jennin piilarineste. Voi sitä nolostuksen ja naurun määrää. (lue: Elina puhui koko tämän ajan puhelimessa)
Tiistai aamuna kävin saattelemassa Elinan lentokentälle ja noudin Starbucksistä vanilla latten. Voitteko uskoa, että se oli vielä kuumaa kun saavuin takaisin keskustaan! Starbucksista puheen ollen missä kuplassa oon taas oikein elänyt?! Espalle tulee Starbucks! Huomasin sen sattumalta kun käveltiin siitä ohi ja Jennin mielestä koko juttu oli jo ihan vanha uutinen... Jeejee!
Nyt mun sosiaalinen elämäni on ollut hiukan jäissä. Onneksi huomenna tilanne korjaantuu, kun lähden kaupungille tapaamaan Ninnua ja muutamaa uusi-vanhaa tuttavuutta. Jännää! Toivottavasti on kivaa!
Mun pitäisi myös siivota, koska täällä ei varmaan koskaan oo ollut näin likaista! Pyykkivuori on valtava, onneksi varasin pyykkivuoron lauantaille. Tiskivuori se vasta valtava olikin, mutta sain tänään jopa 1/5 tiskattua. Ehkä jatkan huomenna, ehkä en. Prismaankin pitäisi suunnata, koska cokikset on loppu ja ilman ei kovin monta päivää pärjää. Gaaah, rankkaa.
Nyt kuitenkin menen syömään Oltermannia (koska jääkaapissa ei ole muuta) ja katson pari jaksoa Greyn anatomiaa. Sitten harkitsen nukkumista.
No comments:
Post a Comment
A negative mind will never give you a positive life. Spread happiness! <3