Smile and the world will smile with you.

Heissan! Olin vahingossa poissa täältä pidempään kuin oli tarkoitus.. Mulla on ollut älyttömän kiireiset puolitoista viikkoa ja kerrankin se on ollut pelkästään hyvä juttu.

Viime viikon torstaina Elina saapui Helsinkiin ja seuraavana päivänä perässä seurasi Jennin ja Elmon pikkusisko Emilia, joten me vietettiin sitten kaikki yhdessä kunnon tyttöjen viikonloppu. Meidän viikonloppu koostui:

• Shoppailusta (Käytiin sekä Itiksessä että keskustassa.)
• Herkuttelusta (Käytiin testaamassa Burger King [Long chicken is soooo good!] sekä täytettiin vatsojamme myös Hesen, Subwayn sekä Starbucksin antimilla.)
• Youtube-videoiden katselusta (Kuunneltiin ysäribiisejä sekä katsottiin muun muassa Digimon dubbauksia.. Don't ask why.)
• One Directionin kuuntelusta. (Ne on vaan niin söpöjä.)
• Kasvonaamioista sekä juoruilusta. (Elina toi meille "tuliaisiksi" Helsingistä ostamansa kasvonaamiot.)

Kaikinpuolin mahtava pidennetty viikonloppu tuli vietettyä. Mulla ei ollut kolmeen päivään edes töitä, niin sain viettää aikaa näiden tyttöjen kanssa 24/7. ♥

Maanantaina koitti kuitenkin paluu arkeen.. Menin tosiaan aamuvuoroon puoli seitsemäksi, mutta lopulta saavuin töistä kotiin vasta yhdentoista aikaan illalla. Lupauduin menemään Ruoholahteen tekemään iltavuoron (en tiedä mikä ihmeen älynväläys se oli), joten lopulta tein kolmentoista tunnin työpäivän. Ihan kivaa vaihtelua tuollainen, mutta ehkä en tee sitä ihan heti uudelleen. 

Tiistaina ja keskiviikkona tein iltavuoroa töissä, joten en oikeastaan ehtinyt tehdä mitään järkevää noina päivinä. Tosin tiistaina viestittelin mun kaverin kanssa kuinka pitäisi nähdä ja käydä vaikka kaljalla. Pian sainkin meidän yhteiseltä kaverilta (joka on myös mun työkaveri) kutsun "tulla ryyppäämään heille perjantaina". Kaikki varmasti tietää, että meikäläinen ei ole mikään erityisen sosiaalinen persoona, joten yllätin lähinnä itseni, kun vastasin tähän upeaan kutsuun myöntävästi.

Torstaina olin vaihteeksi aamuvuorossa ja perjantaina piti olla mun ainoa vapaapäivä yhdentoista päivän sisällä, mutta lupauduin menemään tuohon mun naapurikioskiin aamuvuoroon. Yhdentoista päivän työputki ei kuulosta kovin hyvältä, varsinkin kun tämä työ uuvuttaa jo neljän päivän työputken jälkeen, mutta mua motivoi kovasti jaksamaan se, että saan kuitenkin ylityölisät kaikista ylimääräisistä tunneista joita teen. Ehkä mun kesäloman rahakassa kasvaa tästä pikkuhiljaa! 

Perjantai-iltana suuntasin kohti Espoota ja mun ensimmäisiä virallisia kotibileitä täällä päin Suomea. Vielä perjantaina harkitsin tosissani, että ilmoittaisin, että en pääsekään tulemaan, koska olin ihan saakelin väsynyt ja mun piti kuitenkin olla lauantaina jo yhdeksältä aamulla töissä. Onneksi kuitenkin lähdin, koska mulla oli NIIN hauska ilta! Vielä alkuillasta tekstailin Jennille kuinka oon erittäin socially awkward ja istuin vain jossain nurkassa ja välillä nyökkäilin, kun joku tuntematon tyyppi puhui mulle. Onneksi kaikki siellä oli todella mukavia ja rentoja tyyppejä (varsinkin kun promillet nousi, niin tuttavallisuuskin nousi), joten loppujen lopuksi en tuntenut oloani yhtään ulkopuoliseksi tuossa meidän vajaan kahdenkymmenen hengen porukassa. 

Mun piti lähteä ajoissa kotiin, että ehtisin nukkua edes joten kuten ennen töihin lähtöä, mutta lopulta hoipertelin kolmen aikoihin jossakin omakotitaloalueella yrittäen löytää Helsinkiin menevää bussipysäkkiä. Mulla on vilkas mielikuvitus, joten tottakai ajattelin, että tuo oli varmaan juurikin sellainen hetki, josta seuraava osa on se, että lehtien lööpit huutaa, että jostain ojasta on löytynyt nuoren naisen ruumis. Niinpä kipittelin kengänpohjat sauhuten menemään vainoharhaisesti puhelin kädessä, vaikka matkalla tuohon pysäkille (joka oli enintään kilometrin päässä) näin ainoastaan yhden ihmisen. 

Bussipysäkki kuitenkin löytyi, enkä ehtinyt edes hirveän pitkään panikoida missasinko sen bussin mitä odotin (seuraava olisi tullut vasta tunnin päästä), koska bussi saapui täsmälleen oikeaan aikaan. Luultavasti pilasin sen kuskin chillailun, koska olin pitkään koko bussin ainoa matkustaja. Helsinkiin päästyäni kotimatka sujui kuin vettä vain tutulla bussi numero 43:lla. ♥

Lauantaina heräsin siihen, että mulla oli älytön jano sekä maa oli valkoisena. Meillä on ollut täällä todelliset kevät säät jo pidemmän aikaa ja parhaimmillaan oli 15 astetta lämmintä ja aurinko paistoi, joten tämä takatalvi nyt hiukan ärsyttää.. Lauantain työpäivä meni kyllä aikamoisessa kuplassa, mutta onneksi mulla ei ollut krapulaa, sen sijaan se väsymys oli aika hirveää. (Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa.) Kun lopulta pääsin kotiin nukuin parin tunnin päikkärit, heräsin syömään ja katsomaan telkkaria sekä painuin takaisin yöunille. What a productive day.

Tänään työpäivän jälkeen olen kokkaillut, siivoillut, pyykännyt sekä jutskaillut naapurin papparaisen kanssa kuivausrummun käytöstä. Jännää. Nyt ajattelin vielä katsoa Netflixistä "Poika raidallisessa pyjamassa"-leffan ja sitten painua nukkumaan, koska huomenna pitää taas herätä aikaisin töihin. Huomenna saan vieraan luokseni muutamaksi yöksi, kun Heidi saapuu kyläilemään, joten kiireiset pari päivää taas edessä. Meillä on kaikkea kivaa suunniteltuna, joten ehkä palaan kertomaan mitä me lopulta tehtiinkään loppuviikosta. Ehkä.

from this...

...to this. shit.

Adios.