#Procrastinating

Hassua, että ennen Skotteihin muuttoa sanat procrastinating tai procrastination ei olleet mulle laisinkaan tuttuja, mutta nykyisin nämä kuvaa mun olotilaa päivästä toiseen. Selkeästi ei ole mennyt ensimmäinen lukuvuosi ulkomailla hukkaan, kun ainakin yhden uuden sanan olen oppinut.. Jee.

No mut joo, koska välttelen kokeisiin lukua, niin tulin taas päivittämään blogia. Kerrataan pikaisesti edelliset kolme viikkoa ja kaikki mitä muistan tapahtuneen sinä aikana..

Oon siis ollut nyt lomalla viimeiset pari viikkoa ja viimeinen kouluviikko ennen loman alkua ei oikeastaan edes ollut kunnon kouluviikko. Mulla oli ainoastaan yksi luento, koe sekä esseen palautus. Yliarvioin taas jälleen kerran oman ahkeruuteni ja aloitin lukemisen tuohon kokeeseen vasta edellisenä iltana ja lopulta päädyin kolmen tunnin yöunilla lähtemään sinne kokeeseen surkeimmalla fiiliksellä koko lukuvuoden aikana. Olin hyvin varma, että en edes pääse koko kokeesta läpi, mutta yllättäen onnistuin saamaan kolmanneksi parhaan arvosanan. Woot. Thanks brain.

Mulla oli taloustieteen esseen viimeinen palautuspäivä samana päivänä tuon kokeen kanssa, mutta huonon aikatauluttamisen takia (kiertoilmaisu sille, että olen laiska paska) en ehtinyt kirjoittaa sitä esseetä aikataulussa, joten päätin palauttaa sen päivän myöhässä. Yleensä päivän myöhässä palauttaminen tarkoittaa meillä yhden arvosanan pudotusta, mutta tällä kertaa olikin erilaiset palautussäännöt ja myöhässä palauttaminen tarkoitti automaattisesti hylättyä arvosanaa.. Arvatkaa sainko tietää tämän vasta puoli tuntia ennen palautuksen sulkeutumista.. Paniikissa lähetin luennoitsijalle sähköpostia ja onnistuinkin anelemaan viikon lisää palautusaikaa. Läksyni oppineena kirjoitin kuitenkin esseen loppuun vielä samana päivänä ja palautin heti seuraavana aamuna.

Odotan sitä päivää, kun oikeasti osaisin aloittaa kouluhommat ajoissa. Never gonna happen.

Samalla viikolla pidettiin kämppisten kanssa asunnon siivoustalkoot ja sen jälkeen vielä pitsapartyt. Muisteltiin siinä samalla menneen vuoden tapahtumia ja kauhisteltiin miten nopeasti aika on kulunut. Ennen tänne muuttoa odotin kauhulla asuntolassa asumista ja asunnon jakamista viiden ihmisen (oikeastaan kuuden, kun yhden kämppiksen tyttöystävä käytännössä asuu täällä) kanssa, mutta tämä on kyllä ollut mahtava kokemus ja tällä hetkellä pelkkä ajatuskin yksin asumisesta kauhistuttaa. Kämppikset on tosi hieno juttu, jos vaan välillä saa piiloutua omaan huoneeseen olemaan antisosiaalinen!

Perjantaina kaikki kouluhommat taputeltuani kasaan suuntasin vielä parin kämppiksen kanssa juhlistamaan tätä upeaa saavutusta.. Lauantai päivä kului sitten hyvin pitkältä laiskotellessa ja pohtiessa, että pitäisi varmaan pakata Lontoon reissua varten. Lopulta kaksi tuntia ennen kuin mun bussi Lontooseen lähti aloitin paniikkipakkauksen ja suuntasin bussiasemalle. Istuttiin siis Heidin kanssa täpötäydessä double decker bussissa reilu kymmenen tunnin matka Lontooseen. Olin kuvitellut, että tuo bussimatka olisi hirveätä tuskaa, mutta se sujui yllättävän kivuttomasti ja nukahdin jopa pariksi tunniksi Preston-Birmingham välillä. Paluumatka oli itseasiassa vielä kivuttomampi.. Olin niin uskomattoman väsynyt, että nukuin oikeastaan koko matkan heräten ainoastaan pysähdyksien aikana. Jipii.

Mutta Lontoo.. Mahtava reissu!

Oltiin siellä siis sunnuntaista keskiviikkoon ja vaikka olinkin koko ajan uskomattoman väsynyt, niin otettiin koko reissu harvinaisen rennosti. Ei kiirehditty paikasta toiseen, vaan lähinnä chillailtiin puistoissa, syötiin hyvää ruokaa ja juotiin kahvia. Sääkin oli oikeastaan joka päivä aivan mahtava! En olisi uskonut, että huhtikuun alussa olisi jo t-paitakelit.

Sunnuntai oli pyhäpäivä eli melkein jokainen paikka oli suljettu, joten käytiin oikeastaan vain syömässä, tehtiin pikavisiitti Oxford streetille, hengailtiin Trafalgar Squarilla sekä Kensington gardenissa. Illalla mentiin pub crawlille! Oli kyllä oikein hauskaa, eikä menoa pahemmin haitannut edes se, että oltiin koko porukan ainoat tytöt. Välillä oli kyllä kunnon palkintolehmä olo, kun nämä tyypit halusivat ottaa kuvia meidän kanssa, vaikka itse olisin paljon mieluummin keskittynyt pelkkään tanssimiseen. Todella kauniita kuvia kaikkien nähtävänä internetin ihmeellisessä maailmassa..

Maanantaille oltiin oikeastaan koottu kaikki turistelut: Hengailtiin Covent Gardenissa ja Camden Townissa. Käytiin syömässä herkkuhampparit mun edelliseltä reissulta tutussa Honest Burgerissa (suosittelen!). Lisäksi käytiin tsiikaamassa St. Paul's ja Millenium Bridge sekä tehtiin pikavisiitti Big Benille, mutta paettiin sitä ihmistungosta aika nopeasti. Päivän huipennuksena mentiin käväisemään Harrodsilla missä onnistuin vahingossa rikkomaan vessan ovenkarmin.. Nojasin siihen uupuneena päivän kävelyistä ja se vain irtosi. Hupsista. Liukenin paikalta harvinaisen nopeasti.

Tiistaina pyhitettiin aamupäivä shoppailuun! Vinkkinä kaikille, että korkkarit ei välttämättä ole hirvittävän fiksu kenkävalinta jos edellisenä iltana on melkein itkenyt jalkasäryn takia.. I don't always make extremely smart choices. Shoppailun jälkeen käytiin italialaisessa ravintolassa lounaalla, jonka jälkeen suunnattiin Kensington Gardeniin nauttimaan päivittäistä kofeiiniannostamme ja nauttimaan auringosta. Edelleen hämmästelen miten onnelliseksi niinkin yksinkertainen asia kuin auringonpaiste ja lämpö voi saada ihmisen pitkän talven jälkeen. (Okei, Skotlannissa ei kyllä oikeastaan ole edes ollut kunnon talvea, mutta ymmärrätte varmaan idean.) Iltapäivällä käväistiin Buckinghamin palatsilla tsiikaamassa josko Prinssi Harry olisi ollut paikalla, mutta ei valitettavasti bongattu sitä. Illalla suunnattiin vielä takaisin Oxford Streetille koluamaan läpi ne vaatekaupat joissa ei aiemmin oltu jaksettu käydä.

Keskiviikkona ei saatu aikaiseksi hirveästi mitään. Pakattiin kamat kasaan ja käytiin viemässä ne bussiasemalle säilytykseen. Tämän jälkeen suunnattiin taas hakemaan päivittäinen kofeiiniannostus ja pienoisen pohdinnan jälkeen päädyttiin tekemään pikavisiitti British Museumiin. Jokaisen Lontoon reissuni aikana olen halunnut vierailla British Museumissa ja nyt vihdoin neljännellä kerralla se tapahtui.. Nytkin ehdittiin oikeastaan vain pyörähtää Egypti-osaston läpi (Jeeee, muumioita!!!), koska meidän piti ehtiä käydä lounaalla ennen kuin Ellan ja Jennin piti suunnata kohti lentokenttää ja Suomea.

Mun ja Heidin bussi Skotteihin lähti vasta puolenyön aikaan, joten meillä oli monen monta tuntia aikaa hengailla ennen kotiinlähtöä. Pohdittiin elokuviin menemistä, mutta ei lopulta löydetty elokuvaa minkä molemmat olisi halunneet nähdä, joten sen sijaan hengailtiin Victoria Stationilla & King's Crossilla oikeastaan koko iltapäivä ja ilta. Kohokohta oli varmasti se, että löysin yhdestä itämaisesta ruokakaupasta mun lemppari nuudeleita ja ostinkin niitä kahdeksan pakettia.. Lisäksi löydettiin yhdestä kaupasta ruisleipää! Mulle tulee aina välillä outoja mielihaluja ja tällä hetkellä se on ruisleipä vuohonjuuston kanssa.. Omnomnom.

Siinäpä Lontoon reissu pähkinänkuoressa.

Nyt tämän vajaan kahden viikon aikana takaisin (skotti) kotona olen lähinnä tuijotellut Supernaturalia Netflixistä.. Paha virhe. Mun kaveri kehui tuota kyseistä sarjaa maasta taivaaseen ja käski mua katsomaan sitä ja nyt olen ihan koukussa. Olen katsonut jo 3/10 tuotantokautta, mikä ei ole yhtään hyvä asia silloin kuin pitäisi lähinnä opiskella kokeisiin. Yhtenä päivänä pidin 'lukutaukoa' ja kävin toisen kaverin kanssa lounaalla, mikä sitten lopulta venähti yli neljän tunnin pituiseksi reissuksi. Lauantaina mun piti mennä yksiin bileisiin, mutta lopulta totesin, että mieluummin olen antisosiaalinen ja katson Netflixiä sekä menen aikaisin nukkumaan.. What is my life?

Ei tässä muuta jännää ole tapahtunut. Stressaan kokeista ja muutosta takaisin Suomeen. Taidankin itseasiassa tulla pari viikkoa etuajassa takaisin Suomeen, joten yritän nyt hoitaa asiat kuntoon paluuta varten. Tehtävälista kasvaa kasvamistaan.. Ahdistus.