Otsikosta ja tuosta kuvasta käy aika hyvin selville mun suhtautuminen ystävänpäivään. Ihan tavallinen päivä muiden joukossa, enkä oikein ymmärrä niitä ihmisiä, jotka masentuvat jos joku ei nyt ostanut sulle tusinaa ruusuja ja kiloa suklaata sekä vannonut ikuista rakkautta. Tykkään siitä että Suomessa se on YSTÄVÄNpäivä. Ystävät on ihania ja ilman niitä olisi aika mälsää! Oon selittänyt täällä muutamille ihmisille, että me juhlitaan Suomessa rakkaiden lisäksi myös ystävyyttä ja aina vastaanotto on ollut positiivisen yllättynyt. Go Suomi!
Tänään meillä olisi Unionissa Valentinder-bileet (aika hieno idea, haha), mutta taidan ihan suosiolla jättää väliin nimittäin en jaksa katsella sitä tanssilattialla tapahtuvaa pariutumista, mikä varmasti tänään on normaali lauantaita pahempaa katseltavaa. En jaksanut eilenkään raahautua mihinkään ulos, joten tämä lepoviikonloppu on hyvä juttu (maksan ja unirytmin kannalta).
Tämä viikko on ollut aika leppoisa. Maanantai hujahti ohi nopeasti. Tiistain ylipitkä koulupäivä olikin loppujen lopuksi vain kolme tuntia pitkä. Futisharkat menivät mukavasti (sain vihdoinkin ostettua oikeat futiskengät). Keskiviikko oli ehkä viikon jännittävin päivä, koska mentiin silloin katselemaan asuntoja. Käytiin katsomassa yhteensä kuutta eri asuntoa ja itseasiassa ne kaikki (yhtä lukuunottamatta) olivat hyvinkin asuttavia. Tykättiin etenkin kahdesta asunnosta: Toinen sijaitsi ydinkeskustassa ja siellä oli kiva keittiö/oleskelutila ja toinen sijaitsi hiukan syrjemmässä, mutta siellä oli massiivisen kokoiset huoneet.
Keskusteltiin asiasta ehkä pari minuuttia ja päädyttiin tekemään tarjous tuosta jälkimmäisestä asunnosta. Mukava asunnonvälittäjä täti ajoi meidät autollaan heidän toimistolle missä allekirjoittiin sopimuspaperit ja maksettiin pantti (=asunto lähtee pois markkinoilta ja se on varattu meille). Nyt meillä on sitten seitsemän päivää aikaa maksaa takuuvuokra ja toimittaa ties minkälaista paperia heille ja sitten asunto on virallisesti meidän! Woohoo!
Oon lukenut kauhutarinoita siitä miten hankalaa ulkomaalaiselle asunnon vuokraaminen täällä Briteissä on (pitänyt maksaa tyyliin puolen vuoden vuokrat etukäteen, koska ei ole paikallista vuokratakaajaa), joten oon varmaan aika onnekas, kun mun täytyy maksaa vain kolmen kuukauden vuokra kerralla. Tosin tämä maksu pitää hoitaa vasta seitsemän päivää ennen vuokrasopimuksen alkua, joten Kela ehtii ilahduttaa köyhää opiskelijaa ennen sitä.
Meidän asunnossa on tosiaan kolme hyvin tilavaa makuuhuonetta ja asunto vuokrataan täysin kalustettuna. Täytyy sanoa, että vaikka oonkin nauttinut täällä asuntolassa asumisesta, niin en malta odottaa, että meillä on ensi vuonna ihan oikea asunto! Asunto jossa voi hengailla olkkarissa ja tuijottaa telkkaria, asunto jossa on parisängyt (oon kaivannut leveää sänkyä), paljon vaatekaappitilaa, kylpyamme (vihdoinkin voin ostaa Lushilta ihania kylpyjuttuja), lupa polttaa kynttilöitä (Yankee Candlesin tuoksukynttilät, love love) sekä laittaa valokuvia/julisteita seinälle!
Miinuspuolina omassa kämpässä on kuitenkin se, että pitää tosiaan maksaa laskuja sekä hankkia oma internetyhteys. Miinuksena on myös se, että en voi enää lähteä luennoille viittä minuuttia ennen niiden alkua. BUU. Toisaalta pieni päivittäinen hyötyliikunta on oikein hyväksi..
Torstaina lähdin käymään pitkästä aikaa lenkillä ja ensin kävelin tuonne meidän asunnolle testatakseni kuinka pitkään tuohon matkaan oikein menee (10 minuuttia), sitten harhailin jossakin epäilyttävillä teollisuusalueilla ja lopulta päätin kiertää keskustan kautta kotiin. Kun lopulta saavuin takaisin yliopistolle poikkesin tuossa viereisessä ruokakaupassa ja mun tarkoituksena oli ostaa raejuustoa iltapalaan, mutta se oli tietenkin loppu. Raejuustoa oli kuitenkin pakko saada joten suuntasin takaisin keskustaan ja lähimpään Tescoon, jossa sitä hemmetin raejuustoa ei ollut ollenkaan.. Noh kolmas kerta toden sanoo eli kävelin sitten lähimpään Lidliin ja lopulta sain niin kovasti himoamani raejuuston. Perjantaina ostinkin sitten ruokaostoksia tehdessäni varalta pari purkkia säästöön.
Siinäpä mun jännittävä raejuustotarina.
Eilen tuon ruokakaupassa käynnin lisäksi en tehnyt paljon muuta tai no illalla yhdentoista aikaan sain älynväläyksen ja pesin kaikki mun meikkisiveltimet.. Lisäksi postimies toimitti mulle yhden koulukirjan mitä mun pitäisi alkaa ahkerasti lukemaan. Olen nimittäin yksitoista kappaletta jäljessä luennoitsijan antamista lukuläksyistä (en voinut lukea aiemmin kun ei ollut tuota kirjaa..). Erästä toista kirjaa olen kyllä ympäristötieteen luennoille lukenut ja mulla oli oikein pro-olo, kun opettaja kyseli millaisia sidoksia vesimolekyylin sisällä on (kovalenttisia) ja millaisia sidoksia niiden välillä on (vetysidoksia) tai mikä aiheuttaa koheesion, ja minä tiesin vastaukset kaikkiin kysymyksiin.
Jos olisin lukiossa tiennyt, että tulen ihan oikeasti yliopistossa tarvitsemaan kemiaa, fysiikkaa ja pitkää matikkaa olisin ehkä painanut ne opitut asiat hiukan paremmin päähän. Mun mielessä oli kaunis ajatus siitä, että mantsassa ei tarvita pahemmin mitään noista, mutta voi kuinka väärässä olinkaan. Musta tuntuu, että tällä lukukaudelle ei tehdä mitään muuta kuin lasketa jotain arvoja ja väännetään niistä excelillä kaavioita. Taloustiede taas on pelkkiä numeroita ja kaavioita. UGH. Yllätin kuitenkin itseni ja sain matikan kokeesta A1 eli parhaan arvosanan!
Nyt mun on pakko mennä haukkaamaan hiukan raikasta ilmaa ja sen jälkeen valmistan itselleni riisi-tonnikala-raejuusto illallisen ja vetäydyn huoneeseeni tuijottamaan Netflixiä.
No comments:
Post a Comment
A negative mind will never give you a positive life. Spread happiness! <3