Soutaa, huopaa, edestakaisin nuottaa.

Oho, taas tuli pienoinen postaustauko. Eipä siitä näköjään juuri haittaakaan ole ollut, kun on kaksi uutta lukijaa ilmestynyt. :)

Viime viikko oli siis tosiaan viimeinen oikea kouluviikko ja eilen sitten vietettiinkin jo se viimeinen oikea koulupäivä. Olisi luullut, että jokainen meistä olisi kaivellut nenäliinoja taskuista, mutta ei, lähinnä keskityttiin analysoimaan viikonlopun ja erityisesti perjantain tapahtumia. Opettajat eivät juurikaan enää edes yrittäneet saada meitä kuuntelemaan tunneilla, vaan saatiin löpistä (=puhua) aika vapaasti. Enkun tunnilta päästiin vartti ennen kellonsoittoa pois, koska opettajalla ei enää kuulemma ollut mitään asiaa meille.

Nyyhkis. Odotan sitä hetkeä kun oikeasti tajuaa sen, että tässä tämä lukio nyt oli. Kyyneleitä on siis varmasti viimeistään luvassa kesäkuun 2. päivä yo-juhlissa. Edellyttäen tietenkin, että sen lakin tulen saamaan. Tosin olen siitä 99% varma, että jos nyt ei jotain yllättävää satu, niin lakin tulen saamaan. *koputetaan puuta*

Lukuloma alkaa pian ! Saatte siis pian taas kuulla kun tulen ilmoittamaan, etten ymmärrä mitään matikasta/hissasta/yhteiskuntaopista ja väännän krokotiilin kyyneleitä yrittäen laskea jäljellä olevia lukupäiviä.

Nyt on siis koeviikko menossa ja lähinnä tämä tuntuu lomalta, kun meillä nyt sattuu olemaan ainoastaan yksi koe johon voisi jotenkin lukea. En kyllä valita.

Viime viikolla tuli käytyä Rovaniemellä taas pariinkin otteeseen.. Ensimmäinen kerta oli tiistaina kaverini kanssa tehty shoppailureissu. Menomatkalla köröteltiin hitaiden autoilijoiden takana ja kirottiin ne lähimpään helvettiin. Kuinka hankalaa voi olla tien muille antaminen, varsinkin jos perässä on yli kuusi autoa, tiellä jossa yleisin näky on porot?

Lopulta pitkän matkan jälkeen päästiin Rolloon, jossa meitä tietysti kutsui hyvin pian ruoka. Kaverini yritti ehdottaa ruokapaikaksi jotain fiiniä salaattibaaria, mutta minä kun sain päättää, niin mentiin oikein kunnon gourmet-ravintolaan nimeltään mäkkäri hese. Kanahamppari ja grillimaustetut ranskikset oli yhtä hyviä kuin aina ennenkin.

Tottakai me myös jotain muuta ostettiin, nimittäin en usko että kovin usein tulisi sellaista reissua jolta en jotain ostaisi. Itse yritin tuhlata Cubuksen lahjakorttiani - ei taaskaan onnistunut. Lopulta vanha kunnon H&M köyhdytti lompakkoani yhden mekon, t-paidan ja vartalosuihkeen verran.

Kaverini shoppailu keskeytyi kuitenkin yllättäen puhelinsoittoon, jonka seurauksena se kipitti korkkareillaan pitkin Revontulen käytäviä parkkihalliin, jossa kaksi ärsyttävää akkaa nuorta naista odotti naarmuttamansa auton omistajaa. Luulisi, että jos peruuttaa toisen auton perään sitä olisi super nolona ja pahoittelevana, mutta ei.. Näiden naisten ensimmäiset sanat kaverilleni olivat: "Katoinkin että siinä on sen näköinen tyttö joka vois olla isin autolla liikkeellä."

Excuse me, kuka sanoo noin toiselle?

Okei, ihan vähän vaan nauroin kun kuulin ton jutun.

Toinen Rovaniemen reissu oli taas tälläinen puoliksi spontaani Onnelan reissu. TAAS. Tuntuu, että aina kun päivitän blogia olen käynyt Onnelassa, MUTTA se johtuu vain siitä että päivitän harvoin blogia, eikä siitä että kävisin usein Onnelassa. Niin.

Perjantai iltana tosiaan lähdettiin sinne Onnelaan ja ennen sitä kävin tekemässä töitä muutaman tunnin sekä tietenkin äänestämässä kakkosta ykköseksi.

Tuo illan reissu jakautuu mielessäni mukavaan ja ei-niin-mukavaan osaan. Mukavaan osaan kuuluu se, että kerrankin mukana oli suurin osa kavereistani ja muitakin tuttuja nähtiin. Sekä tietenkin se, että näin hymypojan ja juttelin hymypojalle. (hmm.. tarkempi ilmaisu olisi varmaankin mies)

Ei-niin-mukavaan osioon kuuluu sitten se, että ulkona oli pakkasta tsiljoona astetta sekä se, että hukkasin (tai joku hukkasi) käsilaukkuni, jota sitten metsästettiin puolet illasta. Niin ja ei varmaan sovi unohtaa mainita, että hymypoika paljastuikin loppujen lopuksi aikamoiseksi tolloksi.

Tuo käsilaukku-episodi kyllä ainakin säikäytti minut todenteolla ja kaikki ne aiemmin juomieni mustikkashottien vaikutukset hälvenivät perin nopeasti. Onneksi loppuiltaa piristi vielä kuitenkin tuttavani minulle kesken syvällisen keskustelun esittämä kysymys: "Ootko sä neitsyt?"

Öä.. Tässä taas nähdään tämä ihmisten tilannetaju. Kyseiselle miekkoselle totesin sitten vain, että ainakin horoskoopiltani ja että muuta se ei tietää saakaan. Onneksi se reppana kuitenkin lievitti möläytystään toteamalla, että ei se haittaa vaikka oisin tai että ei se haittaa vaikken olisikaan.

Kiva kuulla.

Photos: weheartit.com

Life is short.

Musa-aakkoset Q-U

...vielä jatketaan.


Q




Bäkkärit, aaaws. Tiedättekö, että mulla löytyy mun spotifystä ihan oma soittolista Bäkkäreille? :) Tämä ei nyt ole paras laulu Bäkkäreiltä, mutta oikeastaan oli ainut Q:lla alkava biisi jonka keksin joten... Täytyy tyytyä tähän. Nick Carter on muuten ihan super söpö. Ei mulla paljon muuta kyseisestä biisistä sanottavaa ole kuin, että bäkkärit on niin ysäriä ja tulee kivoja muistoja lapsuudesta mieleen niitä kuunnellessa.

R



Adele on yksi mun lempiartisteista ja eipä taida hänellä olla vielä yhtäkään biisiä mihin olisin jotenkin pettynyt.. Rumour has it, Rolling in the deep, Make you feel my love, Set fire to the rain, Turning tables ja Someone like you on mun lemppareita kuitenkin. Tässä biisissä rakastan tuota "uuu'uuu" kohtaa. :D I know, I'm weird.

S



Kaveri uhkaili selkäsaunalla, jos en tätä biisiä tähän laittaisi, joten jätänpäs pois mun omat vaihtoehdot. (Step up & Still loving you) Tämä biisi on lähinnä ollut surkea sisäpiirin vitsi ja sellainen biisi jota pitää popittaa nupit kaakossa jokainen Rovaniemen/Onnelan reissu. Viime kerralla Onnelassa (selvinpäin) päädyin sitten vetämään nuo "wiggle, wiggle"-moovit tanssilattialla. Oujea.

T




Tämä biisi tuo mulle aina kesän ja Scorpionsin keikan Tuurissa mieleen. Tuo ilta mahtuu luultavasti mun elämän top 20 kokemukseen, joten hankala olla hymyilemättä biisiä kuunnellessa. Oon jo päättänyt, että kun/jos menen naimisiin tulee tämä olemaan mun häävalssin biisi, että sillä miehellä ei tule sananvaltaa juuri olemaan. Sanat on vaan niin ihanat ja biisin syvällinen merkitys liittyy mun tietojen mukaan Berliinin muurin murtumiseen.. Ehkä.

U



Greyson. <3 Välillä vaikutan hirveeltä pedarilta, kun kuolailen Greysonin, Robinin, Cody Simpsonin ja Bieberin perään. Okei, Bieber on vain vuoden nuorempi, mutta noi muut taitaakin olla muutaman vuoden vähintäänkin. Tämä biisi on Greysonin toinen single ja taisin rakastua kyseiseen biisin jo ensimmäisellä kuuntelulla.

10 little things that make me happy.

Idea selviää siis otsikosta, kuulosti kivalta idealta joten varastin tämän Iinalta. :)

Kuka tahansa saa jatkaa tätä ja levittää iloa tuovia asioita. Kuvat löytyy täältä. Mulla oli itsellä suuria ongelmia valita vain kymmenen.

"Te senkin luuserit."

Näin kauniisti sanoi meidän matematiikan opettaja meille tällä viikolla palauttaessaan harjoitus yo-kokeita.

Tosiaan saatiin tehtäväksi tehdä vanha yo-koe (ilman kirjaa) ja sitten saataisiin siitä arvosana oikeiden pisteiden mukaisesti. Itse itkin verta jo ensimmäisen tehtävän jälkeen, koska siihen loppui minun osaamiseni. Jotenkin kummasti onnistuin kuitenkin lopulta tekemään 3 ja puoli tehtävää vaaditusta kymmenestä tehtävästä. Arvosanaksi sain B:n, johon olin itseasiassa jo super tyytyväinen.

Onneksi kirjoituksiin on vielä mooonta viikkoa... Just joo, alan hyperventiloida jo pelkästä ajatuksesta, että ensi viikko on meidän VIIMEINEN oikea kouluviikko lukiossa. Sitten on koeviikko, penkkarit ja soronoooo lukiolle.

En ole vielä valmis lähtemään meidän lintukodosta ja jättämään meidän maailman parhaita opettajia. Puhumattakaan siitä, että näyttää siltä, että meikäläisen kaverit leviää kesän jälkeen ympäri Suomen maita tai vielä pahempaa ulkomaita myöten. Miten ikinä tällainen outolintu löytää yhtä (dorkia) kavereita jostakin muualta?

Käynpäs hakemassa sen paperipussin johon hengitellä.

Onneksi on kuitenkin se reilimatka tulossa, joten ehkä me kyllästytään Elinoiden (kyllä, niitä on kaksi) kanssa toisiimme ja ei haluta nähdä ainakaan seuraavaan viiteen vuoteen. :)

Reilistä puheen olleen varasin tällä viikolla meille myöskin menoliput, joten kesäkuun 4. päivä lähtee lentokone Puolaan, jossa on 99% varmasti mukana kolme hyvin innostunutta tyttöä. Mutta reilistä saatte kuulla myöhemmin lisää, joten vaihdetaan aihetta.

Nyt kun on jo käsitelty kaksi noista tutuista aiheista eli koulu ja kaverit niin voidaan siirtyä siihen kolmanteen perusaiheeseen; töihin.

Tällä viikolla (toivottavasti) pitäisi olla mun viimeinen työviikko vähään aikaan ja en voisi olla iloisempi kun tulen tänään töistä kotiin ja tiedän ettei sinne tarvi vähään aikaan mennä. Paitsi perjantaina täytyy kolme tuntia käydä tekemässä, mutta ei niitä lasketa.

Töissä on oikeastaan ollut ihan mukavaa, mitä nyt on muutamia hankalia asiakkaita käynyt. Esimerkiksi eilen intin (eli kauniisti juttelin) erään miesasiakkaan kanssa, joka oli täyttänyt toto-lappunsa väärin ja ei uskonut minua kun sanoin, että en tiedä missä vika ja, että tarkistaa vielä sen lapun itse. Kovasti sain kuulla kirosanoja, kyselyjä siitä kuinka pitkään olen ollut töissä ja kuinka entinen työntekijä kyllä tietäisi missä vika.

Pientä pään sisäistä kiroilua, soitto esimiehelle (eli äiskälle) ja lisää keskustelua asiakkaan kanssa. Lopulta onnistuin painamaan vahingossa jotakin nappia jonka seurauksena mies sai lappunsa ja kiitokseksi sain pelkästään kuulla sovinistisiä kommentteja.

Mutta, kun asiakas on aina oikeassa......... Vitut. Asiakas on aina väärässä, mutta myyjän tehtävä on vain hymyillä ja antaa asiakkaan luulla olevansa täydellinen.

Onneksi meilläkin käy monia kivoja asiakkaita, jotka hiukan kompensoivat noita ärsyttäviä asiakkaita.

Kivoista asiakkaista tuli mieleen, että hymypoika asioi taas meillä ! Ja vieläpä kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla minulla oli serkkuni seuranani, joten minun täytyi käyttäytyä normaalisti ja olin muutenkin lähinnä yllättynyt kun kyseisen miehen näin.

Lähinnä mietin kuinka kukaan voi olla niin komea ja miten kellään voi olla niin suloinen hymy.

Hymyn sain nähdä jopa pari kertaa, joten heti kun asiakas häipyi päästin ilmoille teinityttömäiset kiljahdukset ja suu vaahdossa selitin kuinka ihana kyseinen asiakas on.

Seuraavana päivänä oli juuri pahin ruuhka-aika menossa ja asiakkaita puski melkein ikkunoista. Siinä sitten vahingossa satuin nostamaan katseeni palveltavasta asiakkaasta muihin asiakkaisiin ja meinasin ilmeisesti saada sydärin tai ainakin mun keho reagoi pelottavasti, kun huomasin kuka siellä jonon perällä onkaan.

Iiks, hymypoika. Pulssi nousi varmaan kahteensataan ja kädet ja jalat alkoi tärisemään. Päässäni suutuin itselleni, koska ei tällainen reaktio ollut sallittua. Mun pitäisi olla cool eikä käsien pitäisi täristä kuin 90-vuotiaalla mummolla.

Yritin siinä hengitellä syvään, ei auttanut. Sen verran kuitenkin onnistuin kokoamaan itseäni, että sain tervehdittyä hymypoikaa itsekin hymyillen. Tosin kuittia ojentaessani käden tärinää ei voinut olla huomaamatta. Noloa. But no can do. Asiakkaiden kaikottua menin takahuoneeseen lähinnä hyperventiloimaan ja hengittelemään syvään.

Nyt aiemmasta poiketen toivon, että hymypoika ei asioi meillä vähään aikaan tai ainakaan tänään, koska pelkään omaa reaktiotani jos kyseisen herran näen. Varmaan pyörtyisin nimittäin.

Serkkuni, joka siis tuli yllättäen viikonloppu visiitille on saanut naureskella mulle koko viikonlopun, kun oon niin all over the place.

Nyt vielä lopuksi asiasta kukkaruukkuun.. Kävin tänään äänestämässä pressaa ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että minun valintani olisi paras presidentti, jonka tämä junttimaa voisi saada. Sen verran vihjeitä, että... Kakkonen on ykkönen.

Nyt lähden katselemaan lostia ja syömään pitsaa. Illaksi sitten reippaana töihin. :)

Photos: weheartit.com

Musa-aakkoset K-P

... jatkuu taas. :)

K



Aloitetaan kunnon laatubiisillä.. Heh. Diggailen Petri Nygårdia, mutta tosiasiassa en ajattele monista asioista kuin PN. Mun mielestä PN:n biisit pitää kuunnella lähinnä pilke silmäkulmassa. Tämän biisin valitsin lähinnä sen takia, että mun kaverit olivat laittaneet tämän biisin heidän synttäreilleni tekemään videoon. Haluisin ehdottomasti nähdä Petrin livenä, joten innolla odottelen tietoa milloin kyseinen miekkonen olisi tulossa esim. Onnelaan.

L



Kun kerta lähdin kertomaan Onnelan haaveista niin otetaanpas nyt yksi Onnela-biisikin mukaan. Tämän biisin kuulin ensimmäisen kerran syksyllä Onnelassa ja sen jälkeen sitä onkin sitten kovasti kuunneltu ja ärsytetty kavereita laulamalla: "OOooooOOooo... SoMEtimes.... I Get A Good Feeling...." Ne diggailee ihan hirveästi kun laulan tuota yhtä kohtaa koko biisistä 4-ever. :)

M



Tää oli kesällä mun lenkkeilybiisi ! Ei tainnut olla kertaakaan etten olisi tätä kuullut juostessani ympäri lähimetsän pururatoja. Nyt mua alkoi haluttaa juoksemaan, mutta eih -10*C muuttaa mielen äkkiä. Adam Levinellä on super seksikäs ääni ja muutenkin se mies on aika kuuma, joten täydellinen mies. Täydellinen biisikin muuten, sellainen kiva piristys biisi, johon en näköjään myöskään koskaan kyllästy.

N



Eminem is genious. Ei tässä paljon muuta sanottavaa ole. Yksi maailman parhaista artisteista ja ansaitsee kyllä kaiken sen kunnian mitä hänelle jaetaan. Eminemiä aloin kuuntelemaan muistaakseni jo 7. luokalla. (hei oon sitä kasetti/cd ikäluokkaa, eikä meillä ollut youtubea/spotifyä..) Tässä biisissä on tuttuun tapaan kunnon tarina jonka myös jaksaa kuunnella.

O



Tässä kohtaa mietin pitkään minkä biisin valitsin, mutta koska haluan nyt kuunnella lähinnä "good feeling"-musaa, joten jätin kaikki O:lla alkavat angstausbiisit laittamatta. (Over you) Madcon tuli tutuksi pari vuotta sitten Euroviisujen kautta ja aina on kiva tukea muutakin kuin amerikkalaista musiikkia, joten niiden ruotsalaisten lisäksi piti tälle listalle saada vähän norjalaista vertakin.

P



Loppuun nyt sitten tällainen nyyhkis biisi. Kertoo mun tietojen mukaan Davidin veljestä, joka kuoli syöpään. Todella kaunis, mutta samalla niin aidon tuskaisen tuntuinen biisi. David Cook on mulle tullut aikoinaan tutuksi American Idolista ja on sen jälkeen julkaissut lähinnä upeita biisejä.

Musa-aakkoset G-J

jatkuu...

G



Kuulin tämän biisin kesällä ensimmäisen kerran ja siitä lähtien tämä on ollut sellainen biisi, jota oon kuunnellut silloin kun kaipaa hiukan piristystä. OneRepublic on muutenkin yksi mun lempibändeistä, joten ei ihme että diggailen tästä.

+



Halusin laittaa myös tämän biisin tähän, koska löysin tämän eilen, kun aloin etsimään biisejä tähän postaukseen. Olen yrittänyt kapinoida Disneyn tähtösiä vastaan, mutta huomaan jatkuvasti diggailevani yhden jos toisenkin uudesta tuotannosta.. Mileytä kuitenkin vihaan niin paljon, että jos joskus näette minut kuuntelemassa Miley Curystä, niin saa tulla läpsäisemään poskelle. Tämä biisi on kuitenkin ihana !

H




Taas ruotsalainen artisti.. Heh, oon tosi isänmaallinen ihminen kun aina hehkutan ihmisille ruotsalaisten musiikkia. Jotkut vaan osaa ja toiset taas ei. Tykkään tästä biisistä tosi paljon ja oonkin kuunnellut tämän ehkä pari miljoona kertaa. Parasta tässä on se kun Dev laulaa: "I say I'm flammable, I'm tnt..." :D

I



Linkin park, kirjaimellisesti musiikkia korvilleni. Mietin pitkään laitanko tähän tämän biisin vai Iridescentin. Lopulta kuitenkin tämä vei  voiton, koska tähän biisiin liittyy enemmän muistoja. Eipä tähän valintaan paljon muita selityksiä tarvita.

J



Nyt päästiin kunnon klassikoiden pariin. :D Tämä tosin taitaa olla ainut Dolly Partonin laulu, jonka tiedän. Vaikka biisin sanat on aika surulliset on kuitenkin tämä biisi aina tuonut mut hyvälle tuulelle. Rakastan tässä tuota "Jolene, Jolene, Jolene.." kohtaa, voiko kenenkään ääni soida noin kauniisti?

Musa-aakkoset A-F

Heissan, täällä datailee yksi kyynelsilmäinen bloggari. Kuuden tunnin yöunien ja työpäivän jälkeen ei selkeästikään pidä mennä lukemaan uutisia kuolleesta vauvasta.

Tuota pientä kyynelkanavien avaamista lukuun ottamatta oon iloinen ja mulla on maha täynnä pitsaa. :) 

Päätin nyt aloittaa tällaisen postausarjan, jossa laitan jonkin biisin jokaisen aakkosen kohdalle (toivottavasti keksin) ja sitten niihin biiseihin pieni selitys miksi sen valitsin. Yritän valita sekä tuoreita lauluja, että hiukan vanhempia yksilöitä.

Yritän siis levittää musiikkimakuani, joka on kylläkin tosi laaja. :)

A

Amanda Fondell on mulle täysin uus tuttavuus, jonka bongasin pari viikkoa sitten spotifystä. Noin viikko sitten mulle selvisi, että kyseinen biisi on lempiartistini eli Darinin käsialaa. Darin sai kunnian kirjoittaa biisin Ruotsin Idols-voittajalle, joka viime vuonna sattui olemaan Amanda. Rakastan näitä sanoja.
B



Adam nyt on luultavasti tuttu koko Suomelle viimeistään Saulin kanssa seurustelun kautta. :D Itse muistan Adamin American idolista, mutta muistan etten hirveesti siitä silloin diggaillut. Sittemmin ensimmäisen albumin kuultuani olin aikalailla myyty. Tämä biisi on ensimmäinen sinkku uudelta levyltä, joka ilmestyy nyt maaliskuussa ja ainakin tämä kuulostaa hyvältä.

C




Example taitaa olla kaikille Onnelan vakkareille tuttu artisti ja luultavasti kaikille muillekin. Tykkään tästä biisistä sekä Examplen uudesta singlestä nimeltään Stay awake. Yleensä kyllästyn biiseihin nopeasti, mutta tätä olen jaksanut kuunnella jo kesästä asti.

D



Tämän biisin on jokainen suomalainen kuullut vähintään miljoona ja viisi kertaa, mutta niin kuuluukin ! En varmasti ikinä tule kyllästymään tähän ja aina kuunnellessa saa olla ylpeä siitä, että ollaan pieksetty Ruotsi kaksi kertaa ja että vielä monta kertaa on tulossa.

E



Coldplay on ehdottomasti yksi mun lempibändeistä ja halusin jonkun niiden biisin tähän, joten every tear drop is a waterfall oli hyvä ehdokas. Tosin mun all time favourite on ehdottomasti viva la vida. Coldplay tekee sellaista "hyvän fiiliksen"-musaa, jossa kuitenkin on jokin merkityskin.

F





Daughtry. ♥ Tämä mies äänensä kanssa kuuluu siihen kategoriaan, että voisin kuunnella sitä vaikka se laulaisi lasten vaipoista ja lentävistä poneista. Aikanaan rakastuin Daughtryn biisiin nimeltään Over you ja sen jälkeen onkin monta vuotta tullut kyseisen miehen tuotantoa kuunneltua. 

Hän on oppikirjaesimerkki seksikkäästä miehestä.

Viime viikolla mulla sattui olemaan kamera töissä mukana ja eräänä hiljaisena hetkenä lueskelin uutta cosmoa, jossa sattui olemaan jokin "seksiextra". Okei en tiedä mikä se oli, mut anyway.. Siellä oli tuollainen kiva juttu. :)

Repesin ihan totaalisesti yksin siellä kioskissa, joten toivottavasti kukaan ei tuijotellut ikkunoista.. Tosin en tiedä olisiko tuon repeämisen näkeminen ollut sen oudompi näky, kuin se, että tanssin ja laulan siellä?

Täytyy kyllä nyt sanoa, että olen suuresti samaa mieltä kyseisestä asiasta kuin cosmo. Ryan Gosling on yksi oman ikäluokkansa (ja muutenkin koko maailman) seksikkäimmistä miehistä !

On sinänsä harvinaista, että tykkään sen ulkonäöstä, koska mun miesmaku nyt sattuu olemaan täysin päinvastainen; tumma, tumma, tumma. Kuitenkin Ryanin silmät, nenä, hiukset ja vatsalihakset sattuu olemaan jotain niin upeata, että niitä vois vaikka alkaa valmistamaan massatuotantona noille meidänkin kylän miekkosille. Ehkä minäkin sitten lämpeäisin niiden facebook-viesteille.

Nyt aion omistaa tämän postauksen täysin megalomaanisen upealle Ryan Goslingille. (ja hänen vatsalihaksilleen)

Niin ja jos ette vielä ole rakastunut kyseiseen miekkoseen, niin katsokaa The Notebook.

Enjoy !

Hot or extra hot?

Täällä taas.

No olipas siinä kerrassaan kekseliäs otsikko.

Voitteko uskoa, että olen aikonut päivittää blogia jo viime viikon torstaista asti, mutta vasta nyt kykenen siihen. Säälittävää.

Viime viikolla tosiaan meillä oli koulua torstaihin asti, kun luultavasti koko muu Suomi vielä lomaili. Ne muutamat päivät koulussa lähinnä juteltiin tunnilla ja tehtiin kaikkea muuta kuin opiskelua. Niihin yo-kirjoituksiin kun on niiiin paljon vielä aikaa, ettei niistä tarvitse vielä huolehtia.. Sitä paitsi olen täysin varma, että me käydään  matikan tunneilla ihan jotain uusia asioita, kun kaikki "kertausjutut" tuntuu lähinnä heprealta mun korviin. Onneksi vieressä on kuitenkin niitä kavereita joilta voi kahden minuutin välein kysyä apua.

Itse asiassa opettaja ihan itse oma aloitteisesti tarjosi minulle tukiopetusta, joten ehkä pitäisi tarttua tarjoukseen.

Valmistautukaa kaikki lukijat nyt sitten siihen, että pian saatte vain kuulla juttua kirjoituksista ja siitä kuinka en osaa mitään. Odotatte varmastikin innolla..

Hypätäänpäs nyt koulujutuista johonkin mielenkiintoisempaan. Oltiin sitten Ellun ja Elinan kanssa päätetty pitää yökyläily/reilin suunnittelu-ilta perjantaina. Torstaina kuitenkin päätettiin koulussa yllättäen siirtää seuraavan päivän yökyläily tulevaan iltaan, joten koulun jälkeen kiireellä kotiin, pakkailua ja sitten illaksi töihin. Töiden jälkeen kävin hakemassa kaverini kotoaan, kun se laiska ei millään jaksanut kävellä kilometrin matkaa mun työpaikalle. Sen jälkeen kahdenkymmenen minuutin automatka toisen kaverin luo analysoiden samalla luonnettani.

Ilta koostuikin sitten lähinnä tyttöjen jutuista (eli jauhettiin paskaa kaikista ihmisistä ofc), syömisestä sekä spontaanista sormella selkään kirjoittelusta keskellä yötä.

Aamulla (lol, kuka nyt oikeasti uskoo, että herättiin aikaisin) aloitettiin sitten interrail-suunnitelmien teko. Saatiin vihdoinkin suunniteltua meidän budjetti sekä reitti valmiiksi. Yllättäen myös päätettiin varata lentoliput Milanosta-Ouluun, joten takaisin ollaan ainakin tulossa. Menolento sitten vielä puuttuukin, niin ja se tärkein reilipassi. Teen meidän reilisuunnitelmista yksittäisen postauksen sitten kun saadaan suunniteltua kaikki valmiiksi.

Nyt sitten vihdoinkin koko reissu alkaa neljän vuoden suunnittelun jälkeen tuntua todelliselta ! Tosin samalla se todentuntuisuus tuo mukanaan kaikenlaiset pelot siitä mitä ei toivo reilin aikana tapahtuvan. (rahat loppuu, meidät ryöstetään/raiskataan/tapetaan jne.)

Olen kuitenkin suhteellisen rauhallinen noiden juttujen suhteen, koska yllättävää kyllä niin omasta päästä löytyy paljonkin maalaisjärkeä, jolla kyllä luulisi ihan hyvin selviävän.

Huomasin juuri, että tästä tulee ihan saakelin pitkä postaus. Tällainen turha välihuomautus tähän, heh.

Perjantaina mulla oli noiden reilisunnittelujen lisäksi töitä ja työpäivä oli siinä mielessä erikoinen, että sain käyttää ilmeisesti hiukan ruosteessa olevia enkun taitojani.

Nimittäin nämä koko Suomen vallanneet venäläiset päättivät vierailla sankoin joukoin meidän kioskilla.(Ihan oikeesti ne on vallannut. Tänään luulin muuttaneeni Venäjälle kun Rovaniemellä kuulin enemmän venäjän sopotusta kuin suomea.)

Kaikista huvittavinta niiden kanssa asioidessa on, että 90% niistä ei ymmärrä englantia, joten tilanne on se, että ne sopottaa mulle venäjää ja minä yritän piipittää niille jotain englanniksi. Kumpikaan ei siis ymmärrä toisiaan. Onneksi kuitenkin kipelätkin tilanteet hoituu aina joko tyylillä tai hiukan vähemmän tyylikkäästi.

Mua muuten ärsyttää suunnattomasti, kun teoriassa osaan englantia kohtuullisen hyvin, mutta heti kun tulee tuollainen todellinen tilanne sitä menee jotenkin lukkoon. Kyllä multa noi tervehdykset sun muut sujuu, mutta mitään järkeviä lauseita harvoin kykenen muodostamaan. Tosin tämäkin ongelma korjaantuu yleensä humalatilalla, jolloin englanti sujuu kuin vettä vaan.

Humatilasta puheen ollen, lähdettiin kahden kaverini kanssa lauantaina vierailemaan Onnelassa. Ensin meitä oli lähdössä iso kööri ihmisiä, mutta jotenkin kummasti lauantai-illan lähestyessä ihmisille tuli muuta tekemistä.

Kaikista ongelmista huolimatta lähdettiin kaverini kanssa vartin yli yhdeksän noutamaan toista kaveriani sieltä kahdenkymmenen minutiin matkan päästä. Minä toimin siis kuskina ja tällä menolla minulle tulee ihan tipaton tammikuu. :D

Oltiin tietenkin juuri päästy matkaan kun muistin, että oh shit yövieras-kortti jäi, joten tyylikäs u-käännös ja kipin kapin kotia kohti.

Loppujen lopuksi meillä oli hirveän kiire, että ehdittäisiin perille ajoissa eli ajoissa tarkoittaa ennen klo 11, koska tyttöjen piti tietenkin saada after darkit.

Yllättäen minusta syttyikin jonkin sortin formulakuski, koska jotenkin kummasti ehdittiinkin ajoissa paikalle. Mulla kävi vielä sen verran hyvä tuuri, että sain kuskin rannekkeen vaikka minulla ei ollut edes tarvittavia kolmea kyytiläistä.

Olin siis iloinen limsanlipittäjä koko illan.

Eikä tuo ollut edes sarkasmia vaikka joku niin voisi luullakin. Minulla oli erittäin mukava ilta, eikä selväpäisyys haitannut juhlimista ollenkaan. Itseasiassa siitä oli vain etua, koska nyt pystyin bongaamaan söpöimmät miehet helposti.

Saatoin myös ehkä pikkuisen rakastua aasialaiseen poikaan, jonka olen nähnyt itseasiassa jo kaksi kertaa aiemminkin tanssimassa Onnelassa. Kerran minulle olisi ihan tarjoutunut mahdollisuus tanssia kyseisen tyypin kanssa, mutta tuttuun tapaan panikoin ja livahdin tilanteesta pois.

Ilta päättyi tuttuun tapaan mäkkäriin ja tällä kertaa myös humalaisista kavereista huolehtimiseen. Olinkin varsin hellä huolehtija nimittäin hakkasin nukahtamaisillaan olevaa kaveriani kengällä ja huudatin musiikkia niin kovalla ettei se enää edes harkinnut nukkumista.

Kaverini mielestä hän ei edes ollut meinannut nukahtaa missään vaiheessa, mutta miten muutenkaan voisin tulkita sen, että toinen makaa pää polvissa auton takapenkillä eikä vastaa huuteluun?

Omg. Tää postaus on jo tosi pitkä ja haluan päästä katsomaan Lostia, joten pikainen loppu tulee nyt.

Tänään kävin sitten Rovaniemellä  ja päätin pukea uudet mintunvihreät housuni. Äitini mielestä housut ovat ihan hirveät joten kovasti uhosin, että odotas vaan minä ostan näiden kaveriksi pinkin bleiserin. Niinhän minä sitten tein, kun satuin sellaisen kivan löytämään. Bleiserin lisäksi ostinkin vain yhden neuletakin ja karkkia. (Tämä bleiseri ja tämä neuletakki in case someone is interested..)

Nyt lähden tuijottamaan Lostia ja sen perään luultavasti itkemään näin traagisille videoille. Miten niin olen väsynyt?

P.S. Voiko joku oikolukea tän kun en itse jaksa. Tack.

Puteleita löytyy kohta joka nurkasta.

Olen nyt taas käyttänyt hyväksi Yves Rocherin tarjouksia ja tilannut alennusmyynneistä muutamia tuotteita. Okei, tuo muutama on kyllä aika laaja käsite tässä. Ottakaa kuitenkin huomioon, että osan tuotteista ehdin jo tilata ennen oikeaa alea. Nyt on ainakin puteleita ja purnukoita. Niin ja koko tilauksen loppusummaksi tuli vain hiukan päälle 30e, joten samalla summalla olisin saanut vain ainoastaan puuterin ja ripsarin kaupasta. Melkein kuin laittaisi rahaa pankkiin.

Oikealta vasemmalle lueteltuna:

• Meikinpohjustaja
• Luomiväri 
• Huulipuna  (Nyt kun niistä on kerran innostuttu olisi järkevää omistaa myös monen värisiä.)
• Kosteuttava käsivoide  (Talvella mulla on tosi kuivat kädet.)
• Huonetuoksu (Vanilja <3)
• Suihkugeeli
• Huulirasva
• Kasvovoide (Tuli kaupan päälle.)
• Käsivoide
• Hajuvesi (Kaupan päälle tämäkin)
• Kaakaon makuista "terveysjuomaa". (Varmasti ihan pahaa.)
• Yllätyslahja (Tämäkin kaupan päälle.)

...

...because sometimes you just can't find the words to describe...

Vuoden ensimmäinen postaus ja heti alkuun kauniita sanoja elämästä. Oujea. 

Uutta vuotta tuli tosiaan juhlittua kotona, vaikka kyllä minä lopulta puolen yön jälkeen uskaltauduin sinne naapuriin vierailemaan. Tosin toinen kavereistani painui nukkumaan alle tunnin päästä saapumisestani eli hiukan turhaa oli ollut kaikki se draama, kun se oli aiemmin huudellut minulle törkeyksiä kävellessäni heidän talonsa ohi. 

Onneksi kuitenkin toinen ystävistäni viihdytti minua ja hetken aikaa meillä oli kaikenlaisia hurjia suunnitelmia, kuten lähteä vierailemaan toisen kaverimme luona. Sekin suunnitelma kyllä kaatui lopulta väsymykseen. Lopulta päästin kaverini odottelemaan suihkuvuoroa ja painuin itse kotiin.

Nukkumaan en tietenkään voinut heti mennä, koska daa kello oli vasta kaksi. Pari tuntia kuluikin sitten telkkaria katsellessa.

Viimeinen lomapäivä kului lähinnä sohva-jääkaappi väliä ravatessa, koulureppua vihaisesti tuijotellessa sekä epäonnistuneessa yrityksessä ostaa hammastahnaa. Kuka päätti taas pitää kauppoja kiinni? 

Maanantaina mentiin kouluun super iloisina, levänneinä sekä tietenkin opiskeluintoa täynnä. Valitettavasti minulla oli kuitenkin kolme vapaatuntia tuona päivänä, joten en voinut käyttää koko päivää tehokkaaseen opiskeluun. 

Toivon todella, että huomasitte edellisen kappaleen sarkasmini, koska jos ette niin... Oh my. 

Kouluun paluu oli siis yhtä ihanaa kuin aina viikonlopunkin jälkeen, vaikka mitä sitä voikaan olettaa jos joululoma on onnettomat yhdeksän päivää.. Onneksi joku ihana ihminen kuitenkin ilmoitti tänään, että meillä on enää hiukan yli neljä viikkoa normaalia koulua jäljellä. Sitten voidaan juhlia lukea kirjoituksiin.

Eilen kaiken tuon koulussa ahkeroinnin jälkeen olin vielä niin energinen, että päätin käydä juoksemassa. Kyllä nyt tuntuu jaloissa ja kyljissä ettei sitä liikuntaa ole viime kuukauden aikana ainakaan liikaa harrastettu. Keuhkot ihme kyllä selvisivät yllättävän pienellä rasituksella.

Tänään sitten olin vielä yhtä reipas ja kävin lenkillä heti koulun jälkeen. Terkkuja vain sille ihanalle ystävälleni, joka laiskasti ajoi vain autolla ohi ! (Enkö ollutkin tosi sporttisen näköinen?)

Nyt aion lähteä suihkuun ja ehkä sitten vaihtaa uudet koulukirjat reppuun. Ennen nukkumaanmenoa olisi vaikka hyvä aloittaa kaveriltani lainaama Lostin ensimmäinen kausi.

Niin ja arvatkaa kuka joutuu huomenna lähtemään taas töihin muutamaksi päiväksi? Ei koskaan kannata hehkuttaa lomailua etukäteen, koska näin siinä muuten käy.

Karma is a bitch.