Halutaan vuokrata: Peter Panin elämä.

Välillä olisi niin hirveän mukavaa, jos ei tarvitsisi koskaan kasvaa aikuiseksi.

Viime päivinä olen joutunut ajattelemaan aivan liikaa tulevaisuutta ja hoitamaan asioita siihen liittyen. Ohjelmaani on kuulunut muun muassa pelottava puhelu verotoimistoon koskien verokorttiani. Olen (muka) onnistunut tienaamaan jo nyt yli tämän vuoden tulorajani, joten sitä täytyi sitten alkaa muuttelemaan. Kummasti tämä hurja tienaamiseni ei näy lompakossani ei sitten mitenkään. No ehkä vastaus löytyykin sitten vaatekaapistani ja ehkä nuo muutamat itselle lähetetyt postikortit selittänee myöskin sitä miksi elelen tämän kuun säästölinjalla. Lisäksi olen tankannut auton (omalla rahalla) kaksi kertaa kotiinpaluuni jälkeen. (suuri uroteko tosiaan)

Pahoitteluni muuten tuosta alun biisistä. Meidän Poznanin reissu huononsi musiikkimakuani kovasti.. Nimittäin juurikin tämän tyylistä musiikkia saatiin kuunnella nuo kolme päivää jokaisella automatkalla tämän Puolan tuttavuuden kyydissä. Puolan tuttavuus on muuten turhan pitkä nimitys, ja koska en tiedä haluaako hän tulla mainituksi oikealla nimellään, kutsun häntä tästä lähtien tanssijapojuksi.

Kotona on tullut vietettyä reilin jälkeen pian jo kaksi ja puoli viikkoa. Rusketus on enää kaukainen muisto ja niin myös monet muut reilin ihanat asiat. Voisin vaikka heti lähteä vetämään uuden kierroksen, mutta tällä kertaa valitsisin kaupungeiksi muun muassa Prahan, Nizzan ja Budapestin. (Töissä satuin vilkaisemaan erään matkaoppaan ja matkakuume nousi uudelleen.) Kerroinko muuten, että me suunniteltiin tyttöjen kanssa Ibizan bilereissu ensi syksylle? Tai vaihtoehtoisesti keväälle. Täytyy alkaa suunnittelemaan. Lisäksi tavoitteena olisi jossakin välissä käydä Jennin kanssa Lontoossa sekä Elinaa Irlannissa moikkaamassa. Lisäksi mulla on hirveä hinku päästä Tallinnaan shoppailemaan sekä Kööpenhaminaan tiirailemaan tajuttoman komeita tanskalaismiehiä.

Mitä näiden kahden ja puolen viikon aikana on sitten tapahtunut?

Ensinnäkin heti sunnuntaina käväisin kirkossa torkkumassa, josta jatkoin matkaani Emilian rippijuhliin. Rippijuhlissa mussutin muun muassa muffinssia ja piilottelin juhlakalun huoneessa. Maanantaina alkoikin kahden kuukauden työputki. Lähinnä töitä olen siis tehnyt. Mielenkiintoista.

Tosin ensimmäisen viikon lauantaina käytiin tyttöporukalla yksi baarireissu, minä kuskin ominaisuudessa. Tarkoituksena oli käydä Onnelassa, mutta se paikka oli niin pystyyn kuollut, että siirryttiin saman tien Doorikseen. Siellä onneksi riitti menoa ja meininkiä. Pilkkuun asti jaksettiin juhlia, osa paremmin kuin toiset. Lopuksi vielä mäkkärin kautta ajeltiin kotia kohti aamuauringon häikäisemänä.

Lisäksi olen lähinnä viettänyt laatuaikaa Ellun kanssa, vaikka ilmeisesti meidän olisi pitänyt kuukauden 24/7 hengailun seurauksena kyllästyä toisiimme kokonaan. Jostain kumman syystä ollaan kuitenkin oltu kuin paita ja peppu nämä pari viikkoa. Ollaan hengailtu sekä meillä, että Ellun luona, Ellu on käynyt töissä moikkaamassa mua jo useamman kerran sekä lisäksi viime viikon torstaina lähdettiin kuskaamaan Ellun pikkusiskoa ja minun pikkuserkkua Pudasjärvelle pippaloihin.

Minä ajoin ja Ellu toimi kartturina. Meillä sitten tosiaan oli neljä tuntia aikaa hengailla suuressa Pudasjärvi cityssä kunnes tytöt piti hakea puoli kahden aikaan yöllä Jyrkkäkoskelta. Koska mikään muu paikka ei ollut enää illalla auki ja koska meille on hyvin vahvasti jäänyt päälle Etelä-Eurooppalainen tapa myöhäisestä illallisesta, niin mentiin ABC:lle syömään lehtipihvit oikein pitkän kaavan kautta. Syötiin ja hengailtiin siellä lähemmäs puolitoista tuntia, jonka jälkeen liityttiin muiden amisten joukkoon ja ajeltiin hurua Pudasjärven keskustassa. Mikä ei kyllä muuten ole kovin hääppöinen.

Tämän lisäksi kulutettiin aikaa muun muassa hautausmaa vierailulla ja hengailemalla pysähdyspaikalla mussuttaen karkkia ja kaasuttaen sieltä pois huomattuamme (poliisin ohi ajettua), että siihen ei saakaan pysäköidä. Bilehileet saatiin onnellisesti kotiin, vaikka matkalla kohdattiinkin eräs itsetuhoinen poro.

Sunnuntaina lähdettiin Ellun kanssa vielä minun työpäiväni jälkeen eläinpuistoon katsomaan jääkarhunpentua. (lue: syömään jäätelöä, leikkimään leikkipuistossa ja käymään fazerilla) Kierrettiin puisto pikavauhtia ja keskityttiin lähinnä tuohon syömiseen.

Ei muuten olla vieläkään kyllästytty toisiimme, joten luvassa on ensi viikolla yökyläilyä. Ellun perhe hylkää sen ja lähtee Helsinkiin, joten minä lupauduin menemään sen seuraksi. Kuulemma saan oman pedin takkahuoneeseen, uuu.

Mitäs muuta tässä on tapahtunut? Töissä oli tosi eksoottista tässä eräs päivä sähköjen ollessa ukkosen takia poikki lähemmäs puolitoista tuntia. Tulin juuri työvuoroon niiden ollessa poikki, joten vuoronvaihto ei meinannut onnistua ja tuotteiden myyminen laskimen avulla pilkkopimeässä kioskissa yhden taskulampun kanssa oli jotain mielenkiintoista.

Eipä tässä muuta. Lähden nauramaan vielä kerran Jennin säälittävän kokoiselle "muuttokuormalle". (Mulla on luultavasti kenkiä tuon verran..)