Faktojen yliannostus.

Veera heitti mulle tällaisen pienen haasteen, jonka kimppuun kävin tottakai innolla.. Mutta tässä se nyt kuitenkin on!

Lukekoon kuka jaksaa.

Kuvat ei liity aiheeseen mitenkään.

 6 aihealuetta, 60 faktaa.

 

Lapsuus

1. Lapsena minua kuvasivat täydellisesti sanat "pieni mutta pippurinen".
2. Näyttelin muun muassa paljasta peppuani naapureille sekä tokaisin naapurin tädille tämän ollessa kylässä, että "väistä iso nainen, että pienet tytöt pääsee liikkumaan".
3. Lapsuuden paras kaverini oli minua kaksi vuotta vanhempi naapurintyttö. "Seurustelin" hänen veljensä kanssa ja suunniteltiin pihakeinussa koko meidän tulevaisuus johon kuului muun muassa koira ja pari muksua.
4. Kaikki ylläolevat kuuluvat alle kouluikään.
5. Minulla oli myös näkymätön ystävä, jonka nimi oli ehkä maailman kekseliäin, Jemina-Riikka. J-R asui meidän kodin alapuolella.
6. Jossakin vaiheessa lapsuuttani sanoin kaikille meneväni isäni pikkuveljen kanssa naimisiin. (Hän on muuten joskus osallistunut Mr. Finland-kisaan :D)
7. Katsottuani Hopeanuolen aivan liian nuorena, minulle on jäänyt aivan älytön pelko karhuja kohtaan. Lapsena näin muun muassa painajaisen, jossa karhu söi minut. Tyhmä Akakabuto.
8. Ala-asteelle mennessäni minut laitettiin b-luokkaan, mutta koska en tuntenut sieltä ketään (kaikki päiväkoti-kaverit pääsi a-luokkaan) saatiin minut siirrettyä ennen koulun alkua a-luokkaan.
9. 1. luokalla muistan kuinka minulla oli syyshaalari ja kuinka häpesin sitä ihan hirveästi, koska haalari nyt oli nolo "niin isolla". Välitunneille mennessä pukeuduinkin mahdollisimman hitaasti ja menin ulos sivuovesta sekä piileskelin pihanurkassa, jotta kukaan ei näkisi haalariani.
10. Ala-asteella parasta oli ne kerrat kun sai viettää välitunnin luokassa valvojana pelaten tietokoneella tai heittelemässä märkiä taulusieniä liitutauluun. 

Harrastukset ja vapaa-aika

1. Olen ollut aika nirso harrastusten suhteen. Päiväkodissa minulta kysyttiin kerran haluanko aloittaa tanhun kun niin moni muukin oli siellä. Totesin viileästi, että ei kiinnosta.
2. Kuitenkin parin vuoden päästä aloitin tanhun ja päädyin harrastamaan sitä noin kahdeksan vuoden ajan.
3. Tanhussa parasta oli meidän kansainväliset festarit kahden vuoden välein sekä ulkomaanmatkat (Viro 3x sekä Italia kerran).
4. Tapasin tanssijapojun aikanaan noilla kansantanssifestareilla.
5. Tanhun lisäksi harrastuksiini on kuulunut muun muassa sulkapallo, kuviskerho, kokkikerho, street- ja discotanssi sekä tuoreimpana tulokkaana juoksu.
6. Nykyisin harrastan oikeastaan vain juoksemista sekä erittäin satunnaista kuntosalilla käyntiä.
7. Tosiasiassa en kyllä enää oikein juoksekaan, mutta kevään tullen aion taas aloittaa kunnon treenaamisen.
8. 1,5 vuotta sitten olin huippukunnossa. Kävin juoksemassa 5 kertaa viikossa juosten 3-15km pituisia lenkkejä sekä tein lihaskuntoa joka toinen päivä.
9. Juoksinkin tuona syksynä ensimmäisen puolimaratonini aikaan 2h 1min 8s.
10. Tulin kerran toiseksi sulkapallon nelinpelin kunnanmestaruuskisoissa.

Ulkonäkö ja terveys

1. Valehtelisin jos väitteisin, että en välitä ulkonäöstä ollenkaan.
2. Kuitenkin olen ihan hemmetin laiska meikkaamaan tai laittamaan hiuksiani.
3. Molemmat kyllä teen joka päivä, mutta en voi sanoa pahemmin panostavani niihin.
4. Olen selvinnyt tähän asti kohtuu hyvin ilman sen suurempia haavereita. Pahin haaverini taitaa olla murtunut varvas.
5. Suoristan hiuksiani lähes poikkeuksetta joka päivä ainakin ihan vähän.
6. Yläasteella tein tätä todella paljon, enkä voinut sietää kiharia hiuksiani laisinkaan. Joten aamulla minulla kului 20 minuuttia yrittää saada hiuksistani edes kohtuullisen suorat.
7. Minulla on syntymässä saatu pysyvä aivovaurio.
8. En tosin puhu siitä pahemmin, koska se kuulostaa vakavammalta kuin on, enkä halua ihmisten tekevän olettamuksia minusta sen perusteella. (Aivoni siis pelaavat ihan normaalisti ja tämä ilmenee minulla pelkkänä lievänä liikuntavammana.)
9. Ylläolevasta johtuen koko kroppani on epäsymmetrinen. 
10. Omassa kropassani pidän eniten silmistäni, vaikka vihaankin lyhyitä ja vaaleita ripsiäni.

Pikku yksityiskohtia

1. Olen juuri muuttanut ensimmäiseen omaan kotiini ja tällä hetkellä musta tuntuu etten koskaan halua muuttaa tästä asunnosta pois.
2. Faktahan on kuitenkin se, että _jos_ aloitan ensi syksynä opinnot uudelleen, niin sitten täytyy miettiä asumiskuviot täysin uudelleen.
3. Vihaan siis Helsingin vuokratasoa.
4. Rakastan kuitenkin Helsinkiä yli kaiken ja tämä on yksi mun lempparikaupungeista.
5. Pidän huomenna "tuparit".
6. Luvassa on siis alkoholia, baareilua ja krapulaa.
7. Olen viimeksi ollut humalassa syyskuussa.
8. Olen tullut vanhaksi nimittäin en enää edes jaksa lähteä juhlimaan.
9. Lempparipuuhaani onkin käpertyä viltin nurkkaan cokiksen ja suklaan sekä hyvän telkkarisarjan/elokuvan parissa.
10. Matollani lojuu juuri kaksi puoliksi koottua tuolia. En nimittäin osaa koota niitä loppuun.

Ruoka ja juoma

1. Kypsänä aikuisena ostin itselleni kaksi joulukalenteria: Kinderkalenterin sekä normi suklaakalenterin.
2. Ostin tänään kaupasta sitruunoita.
3. Nautin ne huomenna tequilan seuralaisena.
4. Tullessani töistä kotiin (nälkäisenä) kohtaan matkalla aina huumaavat pitsan tuoksut läheisestä pitseriasta. Olen kuitenkin onnistunut välttelemään mielihalujani.
5. Tänään sorruin.
6. Rakastan simpukkakonvehteja yli kaiken ja syönkin niitä joulunaikana valehtelematta viisi kiloa.
7. En tiedä kuitenkaan mitään parempaa kuin joulukinkku. Äiti ilmoittikin, että koska minä pääsen sittenkin jouluksi kotiin täytyy heidän hankkia kuuden kilon kinkun sijaan kahdentoista kilon kinkku.
8. Olen koukussa Coca cola zeroon.
9. En edes halua tietää millaisia vieroitusoireita saisin jos olisin esimerkiksi viikon sitä juomatta.
10. Parsa on aika pahaa.

Tavat ja luonne

1. Olen aika ujo piimä.
2. Annan lähes poikkeuksetta väärän ensivaikutelman itsestäni.
3. Kuten suuri osa ihmisistä, olen loppujen lopuksi aika itsekeskeinen.
4. Luottamus on mulle todella tärkeää.
5. Minulla on tietyt periaatteet, joista pidän kiinni tiukasti, joten tuomitsen pahasti ihmiset, jotka toimivat mielestäni "moraalittomasti".
6. Olen perfektionisti.
7. Töissä en voi sietää sotkuisuutta, joten minun työvuorollani kioski on aina tiptop. (Paitsi silloin kun olen väsynyt, enkä jaksa välittää.)
8. Mulla on aika paska huumorintaju eli mitä kierompi vitsi sitä parempi.
9. Pureskelen kynsiäni. Yäk.
10. Puhun yksin ollessani englantia.

Homer, I do like your face.

Good morning Helsinki.

Meillä on taas lunta! Jeejee.

 

Mä oon sairas, mitä teille kuuluu?

Olen ollut hiukan flunssainen jo muutaman päivän, joten tämä vapaapäivä tuli parhaaseen paikkaan ikinä. Nukuin siis pitkästä aikaa niin pitkään kuin nukutti ja nyt aion löhöillä yöpuvussa koko päivän katsellen elokuvia ja syöden konvehteja.

Paistetut muumit sekä 101 tarinaa.

Paistettiin eilen Jennin kanssa muumeja! Sekä syötiin niitä. Ne maistui hyvältä.

Tosin ne oli tehty piparitaikinasta. Ei me siis ihan kannibaaleja olla.

Yritin jo eilen aloittaa tätä päivitystä, mutta väsymys vei voiton. Kauhistuin ihan vähäisen kun kuulin Veeran antaneen minulle 60-faktaa-haasteen, nimittäin mulla on ihan tajuttomasti postauksia jonossa mitkä pitäisi saada kirjoitettua. Muun muassa yksi kesken jäänyt haaste, muutama reilipostaus sekä Lontoon reissunkin olen ignooranut melkein kokonaan. Saatte siis kuulla reissuistani vaatimattomasti puolen vuoden viiveellä. :D

Mutta tosiaan. Olen takaisin Stadissa ja kiirettä pitää. Jennin mielestä mulla ei ole koskaan kiireitä, mutta itse olen eri mieltä. Tänään olen lähtenyt aamulla kahdeksan aikaan töihin ja kotiin olen palannut vasta puoli seitsemän aikaan illalla. Tarkoitukseni oli tehdä tänään lasagnea, mutta en enää näin myöhään sitä viitsinyt alkaa tekemään. Huomenna minulla on töiden jälkeen onneksi aikaa, koska joudun hengailemaan kotona odottaen Gigantin lähettiä. Jos lähetti tulee tarpeeksi aikaisin, niin sitten ajattelin vielä suunnata viimeisellä Ikea-bussilla Vantaalle tekemään hiukan ostoksia.

 

Ettei kukaan nyt vain erehdy luulemaan, että teen ihan ylipitkiä työpäiviä, niin selvennettäköön, että suuntasin töistä suoraan keskustaan missä metsästin kuumeisesti päiväpeittoa ja lasikuppia avaimilleni. Arvatkaa löytyikö kumpaakaan? Nouh. Sen sijaan lohdutin itseäni ostamalla Stockmannilta tuoksukynttilän, joka nyt palaa kauniisti upouuden kenkäkaappini päällä.

Tosiaan Jyskistä tilaamani huonekalut saapuivat perjantaina, tai ainakin osa niistä. Ruokapöytää en saanut, eikä minulla ole mitään tietoa milloin se aiotaan minulle toimittaa vai toimitetaanko sitä koskaan. Onneksi mulla on kuitenkin neljä tuolia täällä lohduttamassa! Kirjahylly pitäisi saapua lauantaina, mutta en ihmettelisi jos se ei saapuisikaan.

Jenni oli tosiaan vastaanottamassa noita huonekaluja sijastani, koska minulle sattui juuri sopivasti työvuoro enkä sitä onnistunut vaihtamaan. Jenni selvisi kuitenkin tästä tehtävästä paremmin kuin hyvin ja kotiin tullessani odotti minua valmiiksi koottu sänky ja kenkäkaappi. Magic.

 

(Tässä välissä tuli yli tunnin tauko Elinan kanssa skypettelyn takia..)

Palataan nyt ajassa takaisin torstaihin, jolloin hyvästelin perheeni ja suuntasin isin kanssa kohti Rovaniemen lentokenttää. Saapuessani Helsinki-Vantaalle suuntasin suoraan Starbucksiin, josta nyt sitten ostin sekä sen lumiukkomukin, että gingerbread latten. Nyt Jenni on kateellinen mun mukista.



Matka lentokentältä Pohjois-Haagaan oli taas kerran yhtä tuskaa. Mukanani oli 20kg painava matkalaukku, reppu täynnä epämääräistä tavaraa sekä kangaskassi täynnä vielä epämääräisempää tavaraa. Bussimatkan aikana meinasin tippua lattialle turhan äkäisen jarrutuksen seurauksena. Poistuessani bussista eräs ystävällinen virolaismies nosti laukkuni alas, koska ilmeisesti ähellykseni oli säälittävän näköistä. Muuten ihan hyvä, mutta tämä sama juttu toistui kahden minuutin päästä uudelleen yrittäessäni nostaa laukkuani rautatieaseman portaita ylös. Tosin tällä kertaa minua auttoi eri mies, joka kyllä totesi, että aika painava laukku.

Tämän jälkeen minun piti vielä raahata tavarani kilometrin pituinen matka P-Haagan asemalta tänne asunnolle.   Ei tuo matkan pituus ollut ongelma vaan se, että siitä matkasta yli puolet on hiekkaista puistopolkua ja loput onkin oikeastaan ylämäkeä. My life sucks. Not really. 

Kotiin tullessani odotti oven takana valtava postivyöry. Oikeasti, tuossa on alle viikon postit... Helsinki todellakin tykkää jakaa mainoksia.

Oli siinä postiläjässä niiden mainosten ja laskujen lisäksi onneksi pari kivaakin juttua. Tilasin noin viikko sitten lempiartistini fanipaidan tämän facebook-sivun sitä mainostaessa. Jos et tiedä kuka kuvassa on, niin älä edes kysy, nimittäin silloin olet mielestäni täysi juntti ja olet missannut täysin yhden lahjakkaimmista naapurimaamme laulajista.

Vinkkinä, että tämä tyyppi "dominates the charts in Sweden at the moment, not only does he have the #1 song on the official digital chart this week, but also #2, #7 and #14."

Torstaina käytiin myös Jennin kanssa katsomassa viimeinen Twilight. Olihan se nyt vähän jännää, että sekin elokuvasarja on nyt loppunut. Yksi elämänvaihe sai nyt päätöksen ja nyt täytyy taas alkaa nostalgioimaan lukemalla kaikki kirjat alusta loppuun sekä katsomalla kaikki elokuvat. Tosin mun kirjat ja elokuvat on vieläkin Ranualla eli tyydyn vain haaveilemaan. Sen sijaan aion alkaa lukemaan Harry Potterit sekä katsomaan ne elokuvat, nimittäin ne mulla on tässä päässä Suomea.

 

Kuitenkin pointti oli siinä, että tykkäsin tuosta leffasta! 

Perjantai menikin sitten töissä.

Lauantain olin töissä ja töiden jälkeen aloitettiin Jennin kanssa meidän piparien ja joulutorttujen leipomiset. Eli toisinsanoen syötiin piparitaikinaa niin pitkään, että tuli huono olo ja sitten leivottiin torttuja ja pipareita, joita ei edes enää haluttanut. Yhdet tortut ja piparit syötiin glögin kera ihan muodon vuoksi katsoen samalla creepyä leffaa nimeltään The Resident. 

Ennen tuota kaikkea käytiin kuitenkin Prismassa ostamassa taikinat jne. sekä eksyttiin vähän dvd-alennuskoreille. Jenni ostikin tuon edellä mainitun elokuvan ja oma saaliini oli säälittävät kolme elokuvaa hintaan 9€. Tosin tuo Euroviisu-dvd on pikkuveljelleni ja tuo yksi onkin näköjään dokumentti. Oho.

Jos joku sattuu sitten ihmettelemään tuota autoleffaa, niin tuo kyseinen elokuva oli mun lempielokuva 10-vuotiaana.. Olen nähnyt sen ainakin kymmenen kertaa. Multa puuttuukin enää kaksi "fast and furious"-sarjan leffaa ja sitten kokoelmani on täydellinen.

Nyt syömään nuudeleita ja pohtimaan nukkumaan menemistä. Ciao!

Kun talven ihmemaa muuttui luisteluradaksi.

Huomenna takaisin Stadiin. Toisaalta niin ihanaa päästä omaan kotiin, mutta toisaalta olisin minä voinut täällä kotona vielä pari päivää hengailla. Tosin Ranua on vesisateineen ja tappavan liukkaine teineen (tyhmiä sanoja??) niin nähty. 

Luulin muuten, että minulla säästyy paljon rahaa kun ei tarvitse viikkoon ostaa itse ruokaa, mutta how could I be so wrong... Täällä ollessani olen nettishoppaillut itselleni talvitakin, pari juttua feeluniquelta, telkkarin, imurin, mikron sekä kirjahyllyn. Saatoin myös eräänä iltana katsella surkeaakin surkeampaa puhelintani (joka sekoilee turhankin paljon) vihaisesti ja tilata itselleni uuden. 

Nyt on viimeistäänkin meikäläisen joululahjat sitten tuossa, vaikka vain omaa rahapussiani nuo köyhdytti. Isi kyllä hiukan sponsoroi tuota telkkarin hankintaa, koska muuten olisin kuulemma hankkinut "jonkun surkean, ruman ja huonon telkkarin".  Jeij. 

Palataan asiaan taas paremmalla ajalla. 

Naked truth.

Indiedaysin bloggari Veera aloitti hienolla postauksellaan tämän sarjan, johon minäkin päätin ottaa osaa.

Tarkoituksena on siis ottaa itsestään kuva ilman meikkiä ja olla muokkaamatta sitä photoshopilla tai millään muullakaan kuvanmuokkausohjelmalla.

Itse olin jo ehtinyt vaatteet pukea päälleni, joten ihan "suoraan yöunilta-lookia" ette näe. Kuvassa on kuitenkin minä ilman meikkiä, ilman hiustenharjausta tai kasvojen pesua. Kuva kyllä huijaa siinä mielessä, että normaalisti hiukseni ovat kiharalla ja sojottavat jokaiseen ilman suuntaan. Nyt kuitenkin eilinen kampaamokäynti suoristuksineen pelastaa teidät pahemmalta. jk.

Tän hetken lemppareita.

Tyyli:

BY KARINA P., 23 YEAR OLD STUDENT FROM POLAND

Biisi: Tarvitseeko tätä mitenkään perustella? Adele vaan on mahtava.

Biisin sanoma: En pahemmin pidä One directionista, mutta yhdessä heidän biisissään on mielestäni hyvä sanoma: "I know we only met but let's pretend it's love / And never, never, never stop for anyone / Tonight let's get some / And live while we're young"

Ruoka: En pysty juuri nyt valitsemaan vain yhtä, koska täällä kotona saan syödä kaikkia lemppariruokiani. Eilen lasagnea, tänään kanaa, huomenna hirvikäristystä ja maanantaina huomenna me vähän etkoillaan joulun suhteen eli paistetaan minikinkku. <3

Lupaus: Äiti lupasi mun ottaa keittiön kaapista mukaani muutaman muumimukin. Jeejee.

Elokuva: Katsoin eilen tosiaan tuon What to expect when you're expecting. Se oli hyvä. Tänään aion sitten katsoa leffan nimeltään Friends with kids, joka myöskin vaikuttaa kivalta. 

Ihminen: Pikkusiskoni Kiia roikkuu koko ajan perässäni kuin iilimato (mutta söpö sellainen). Molemmilla on selkeästi ollut ikävä toisiaan. Veljieni kanssa ei odotetusti paljonkaan hengailla yhdessä. :D

Photos: weheartit.com

"Mitä hesalainen?" "Se on stadi...."

Jippii. Ranualla ollaan!

Yritin vältellä postaamista, mutta koska aika näyttää kulkevan täällä hirveän hitaasti päädyin blogin pariin.

Odotin tätä reissua kuin kuuta nousevaa ja lentokoneen laskeutuessa lumiselle Rovaniemen lentokentälle meinasin tirauttaa pari onnen kyyneltä. Kuitenkin jo kahden tunnin kotona oleskelun jälkeen pyörittelin peukaloita ja yritin keksiä jotakin tekemistä. En nykyisin enää vain osaa olla ja rentoutua. Viime aikoina on ollut kaikkia kiireitä töiden lisäksi, joten tuntuu ihan hullulta pistää ranttaliksi melkein viikon ajaksi ja vain oleskella.

Eilen oli taas kyllä sellainen päivä, että huhhuh. Aamuvuoro, kotiin, pyykkitupaan opettelemaan pesukoneen käyttöä, lattian luutuamista, pyykkien ripustamista ja uuden koneellisen pesemistä, pölyjen pyyhkimistä, pyykkien ripustamista, Jennin luona pikavierailua, pyykkien viikkaamista, ruokakauppaan, ärrälle, kotiin, ruuanlaittoa, datailua, suihkussa käymistä... Niin ja kaiken tuon jälkeen päätin vihdoin alkaa pakkaamaan yhdentoista aikaan illalla.

Tänään aamulla olisi tehnyt mieli jäädä nukkumaan (ja mulla vielä palelikin), mutta pakko oli nousta. Uuden tapani mukaisest join kupposen teetä ja lukaisin nopeasti uutiset, jonka jälkeen mussutin muroja ja puin vaatteet sekä meikkasin. Olin jo muuten valmis lähtemään bussipysäkille, kunnes huomasin jäätävän kokoisen tiskivuoren, jonka sitten tiskasin pikavauhtia. Palatessani löydän siis pursuilevan tiskikaapin täynnä huonosti pestyjä astioita. Nice.

Panikoiduin bussipysäkillä kun haluamani bussin numeroa ei näkynyt missään, joten hyppäsin paniikissa yhteen toiseen bussiin, jolla köröttelin parin sadan metrin päässä olevalle pysäkille, jossa tämä numero oli näkyvissä. VAIKKA, se tyhmä bussi kyllä pysähtyy molemmissa. Vaihdoin bussia kerran Käpylässä, joten tämä traagisesti alkanut bussimatka P-Haagasta Vantaalle sujui loppujen lopuksi ihan hyvin.

Lentokentällä kävin nakkaamassa matkalaukun ruumaan ja suuntasin etsimään tuloaulan Starbucksia. En kuitenkaan ostanut kahvia, koska minun piti hyvin pikaisesti siirtyä turvatarkastuksen toiselle puolelle. Tosin mun on pakko saada maistaa gingerbread lattea! No ehkä sitten takaisin tullessa.. Kävin kuitenkin ostamassa itselleni sellaisen termosmukin, jota muistin etsiä Lontoosta vasta viimeisenä päivänä. Lontoosta en tosiaan löytänyt kuin sellaisen lumiukko-joulumukin, joten en halunnut ostaa sitä. Nyt kuitenkin löysin sellaisen normaalin, mutta nyt se lumiukko sitten jäi kummittelemaan mieleeni.. Saanko ostaa myös sen?

Meinasin ottaa uuden kuppini mukaan tänään kauppareissulle, mutta täällä minua olisi ehkä tuijoteltu kieroon jos olisin take away-kupin kanssa kävellyt kylillä. Ei sitten, testaan sitä sitten Helsingissä.

Mutta joo, lento oli vähän myöhässä, mutta sain istua komean nuoren miehen vieressä. Meidän lentokapteeni oli ihan mahtava ja kerrankin oli natiivi englannin puhuja, joten sen kuulutuksistakin sai jotain selvää. Nukahdin oikeastaan heti kun oltiin noustu pilveen (hehe) ja seuraavan kerran avasin silmäni kun lentoa oli jäljellä noin 20 minuuttia. Loppuajan katselinkin jotain pöljää huumoriohjelmaa.

Rovaniemellä tosiaan isi oli vastassa ja lähdettiin suoraan ajamaan kohti Ranuaa. Kuten Jennin kanssa oltiin pohdittukin, niin tuo hiukan yli 80km matka tuntui ihan älyttömän pitkältä, kun on tottunut Helsingin etäisyyksiin. Ehdinkin pariinkin otteeseen kiukutella kuinka mulla on nälkä ja kuinka me ajetaan hitaasti. Loppumatkasta isi kysäisi, että haluanko ajaa loppumatkan. Niinpä, minä joka en ole koskenut autoon kolmeen kuukauteen lähdin renkaat sutia vetäen ajamaan lumimyrskyssä kohti kotia.

Selvittiin kuitenkin ehjinä kotiin ja yllätyin kuinka takaraivoon se ajaminen on jäänyt, kun ei siinä oikeastaan pitänyt miettiä, että mitä tekee.

Mitäpä muuta. Kävin entisellä työpaikallani äiskän seurana ja se paikka näytti ihan hassulta. Olen niin tottunut meidän työpaikan tavaroita pursuileviin hyllyihin, että tuollaiset kohtuudella täytetyt hyllyt näytti minusta tyhjiltä. Vuokrasin myös leffan, jonka aion mennä palauttamaan huomenna aamulla, jotta näen sinne tulleen uuden työntekijän. (Eli meikäläisen seuraajan) Isoveljeni pääsi lomille armeijasta ja kokeiltuani tämän tyylikästä hattua päätin, että mun on pakko saada karvalakki.

Nyt aion viettää laatuaikaa television kanssa ja katsoa ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen Salkkarit suoraan telkkarista ja ehkäpä vielä repäistä katsomalla myös Dallasin uuden jakson. Ostin kaupasta myös lempparikonvehtejani ja popcorneja, joita aion hyvällä omalla tunnolla syödä.

Jee, sunnuntaina mennään mummilaan syömään hirvenkäristystä. Can't wait.

Jäätynyt stadilainen kuittaa.

Haastetta pukkaa.

Jenni lykkäsi minulle tämän haasteen ja nyt muutaman päivän harkinta-ajan jälkeen päätin tarttua härkää sarvista ja toteuttaa tämän.

1. EACH PERSON TAGGED MUST POST 11 THING ABOUT THEMSELVES
2. THEY MUST ALSO ANSWER THE 11 QUESTION THE 'TAGGER' HAS SET FOR THEM
3. THEY MUST CREATE 11 MORE QUESTIONS TO ASK BLOGGERS THEY HAVE DECIDED TO TAG
4. THEY MUST THEN CHOOSE 11 BLOGGERS WITH LESS THAN 200 FOLLOWERS AND TAG THEM IN THEIR POST
5. THESE LUCKY BLOGGERS MUST THEN BE TOLD
6. THERE'S NO TAG BACKS 

Elikkäs 11 asiaa minusta:

1. Olen niitä ihmisiä jotka elävät syödäkseen. Rakastan syömistä kaikissa muodoissaan, vaikka olenkin hyvin nirso itselleni tuntemattomia ruoka-aineksia kohtaan.

2. Viime aikoina olen alkanut ostamaan kaupasta osan tuotteista luomuna. Tällä hetkellä tämä maapallon pelastus innostukseni kattaa kuitenkin vasta ketsupin ja teepussit. Hiljaa hyvä tulee.

3. Annan usein hyvin jämptin ja kovan kuvan itsestäni, vaikka todellisuudessa olen juuri sitä tyyppiä joka viettää iltansa pyyhkien kyyneleitä tyynyynsä.

4. Olen kuitenkin myös ihan älyttömän päättäväinen ja pedantti henkilö (joku voisi kutsua sitä myös itsepäisyydeksi). Näin ovat todenneet myös sekä ala- että yläasteen opettajani.

5. Pureskelen vieläkin kynsiäni. Joskus onnistun kasvattamaan niitä, mutta sitten yhtäkkiä ihan ajatuksissani olen kaikki kynnet järsinyt. Ällöä, I know.

6. En ole koskaan ollut mikään miestennielijä, mutta täällä ollessani olen töissä pikku hiljaa opetellut sellaista kevyttä flirttiä, mikä vain piristää päivää ja jonka jälkeen sekä myyjä, että asiakas voivat jatkaa päiväänsä hymy korvissa.

7. Rakastan matkustamista yli kaiken. Ei ole olemassa parempaa fiilistä kuin se kun lähtee johonkin kauan odottamaansa reissuun. Lentokentät taas ovat yksiä lempparipaikkojani.

8. Yläasteella toitotin aina, että haluan "kuuman latino miehen". Nyt se mielihalu on onneksi kuitenkin haalistunut :D Ei minulla kuitenkaan mitään ongelmaa kansainvälistä suhdetta kohtaan olisi ja minusta olisi ylisiistiä jos lapseni olisivat kielineroja maailmankansalaisia. Luultavasti olen kuitenkin kymmenen vuoden päästä naimisissa Pohjanmaalta kotoisin olevan Pekan kanssa.

9. Minulla on hirveän hankala ymmärtää kuinka vanha jo olen. Olen varmaan sisäisesti ikuisesti 17-vuotias. Kauhistelenkin täällä kuinka omat kaverini alkavat jo moni olla kakkosella alkavissa ikäluokissa, kun taas kaikki mielessäni lapsoset aloittelevat mopo- ja autokouluja.

10. Olen sen verran pinnallinen ihminen, että tulen aidosti iloiseksi kun saan ostaa uusia vaatteita, kenkiä, koruja jne.

11. Kirjoitin eilen kirjeen, jonka kirjoittamista kadun, mutta luultavasti katuisin ainakin yhtä paljon, jos sitä en olisi kirjoittanut. En tosiaan kyllä sitä kenellekään ole (vielä) lähettänyt.

Sitten vastauksia:

01 Mikä on yksi parhaista muistoistasi?
- Järkytän taas Elmoa jos vastaan, että Suomen uusin jääkiekon maailmanmestaruus. Jos kuitenkin ihan rehellisesti vastaan hetken jolloin olen ollut kaikista onnellisin välittämättä nykytilanteesta, niin se on eräs hetki eräältä illalta viime kesäkuussa. Poznan, pihakeinu, seura ja rehellisyys. 
02 Mitä musiikki merkitsee sinulle?
- Lyhyesti kiteytettynä: Music is my language. Musiikin kuuntelu on se juttu jota haluaa tehdä kun on tylsää tai kun on iloinen tai surullinen.
03 Mitä haluaisit harrastaa, jos sinulla olisi mahdollisuus harrastaa mitä tahansa?
- En ole koskaan kokenut suurta intohimoa mitään liikuntalajia kohtaan, paitsi, että futis on kivaa. Joten sanon, että haluaisin harrastaa maailmanmatkailua.
04 Minkä asian tekemistä vihaat?
- Tiskaamista, imuroimista sekä perunan kuorimista. Niin, ja töissä lehtipalautusta. 
05 Minne et ikinä haluaisi matkustaa ja miksi?
- Hankala sanoa, kun minä luultavasti suuntaisin innolla melkein mihin tahansa. Ehkä kuitenkin joku Afganistan tai muu riskialtis paikka olisi juurikin noiden lukuisten konfliktien takia "ei kiitos"-listallani. 
06 Millaisesta ruuasta pidät ja mikä on yäkyäk?
- Nam nam on perusruoka ja erityisesti italialainen ruoka (pasta, pizza). Yäkyäk on kaikenlaiset hienosteluruuat sekä läskiä ja sisälmyksiä sisältävät ruuat. Äyriäiset ei myöskään lukeudu lemppareihin.
07 Jos kirjoittaisit kirjan, mistä se kertoisi?
- Luultavasti se olisi joku sellainen älytön romanttinen hömppä, jonka sanomana olisi kliseisesti "love conquers all". Tai sitten se olisi joku hirveä murhatrilleri.
08 Mitkä viisi asiaa saavat sinut hyvälle tuulelle?
- Ruoka, vaatteet, oma aika, ne tietyt hetket ystävien kanssa sekä tottakai ihanat miekkoset. 
09 Miten olet muuttunut viimeksi kuluneen vuoden aikana?
- Olen joutunut aikuistumaan paljonkin ja oikeasti ottamaan kunnolla vastuuta elämästäni, koska kukaan muu sitä ei enää tee. Henkisesti tuskin olen kovinkaan suuria edistysaskelia ottanut.
10 Paras lastenohjelma?
- Prätkähiiret Marsista oli aika kova juttu joskus muinoin. Tykkäsin myös Muumeista ja Bambukarhuista.
11 Jos päättäisit nyt tehdä jotain spontaania, mitä se olisi?
- Lähtisin baariin. No jaa, luultavasti varaisin äkkilähdön kaikista halvimpaan kohteeseen.

Uudet kysymykset:

01 Kumpi on tärkeämpää raha vai rakkaus?
02 Rakkain lapsuudenmuistosi?
03 Kerro kolme asiaa, jossa olet mielestäsi lahjakas?
04 Haluaisitko asua loppuelämäsi mieluummin kaupungissa vai maaseudulla?
05 Jos maailmanloppu koittaisi huomenna mitä tekisit jäljellä olevana aikana?
06 Unelmiesi matkakohde?
07 Uskotko kohtaloon?
08 Coca cola vai Pepsi? Perustele.
09 Kuka hallitsee maailmaa?
10 Mikä on mielestäsi maailman kaunein kieli ja mitä kieltä haluaisit osata puhua?
11 Oletko aidosti onnellinen juuri nyt?

11 bloggaria en tähän mitenkään saa haastettua, mutta tässä kuitenkin muutama:

Reflections
You'll be in my heart
Get your BACKSTAGE PASS
Complicated love


Photos: weheartit.com

"Ai täällä oli tämä nätti tyttö töissä."

Kyseisen mielipiteen omistaa valitettavasti kuuman nuoren uroksen miehen sijaan eläkkeellä oleva papparainen. Kyllä se siltikin hiukan pisti hymyilyttämään. Onneksi vastapainoksi käy myös välillä niitä veemäisiä asiakkaita, joille tekisi mieli sanoa pari valittua sanaa ja näyttää kansainvälistä käsimerkkiä. Tyydyn kuitenkin aina jupisemaan yksin jossakin nurkassa.

Eilettäin oli isänpäivän kunniaksi oikein leppoisa työpäivä eli vessaan en päässyt koko päivänä ollenkaan ja taisin sanoa "moi" ja "moikka" yli 500 kertaa. Hyllytkin tyhjenivät kummasti kun pari ihmistä kukaan ei näyttänyt muistaneen, että isänpäivänä ei kaupat ole auki. Minulta myös kyseltiin onko meillä myynnissä mitä ihmeellisempiä juttuja... Mieleen muistuu juuri nyt esimerkiksi huuhteluaine, tiskiaine, lamppu, paperiliima, pakastemarjat ja ehkäpä yleisin kysymys eli onko meillä leipää. No ei valitettavasti ole.

En enää muista mistä oikein aioin tulla kirjoittamaan. Hehe.

Oon tosiaan viettänyt jo monta yötä täällä mun omassa kodissa ja petauspatjakin on toiminut erinomaisena sänkynä. Tosin odotan kyllä innolla, että ne huonekalut ja se sänky nimenomaan tulee. Tänään löysin vihdoin ja viimein pitkän etsinnän jälkeen itselleni ovimaton!

Kuulostaa varmaan hirveän mielenkiintoiselta, mutta itse olen ihan innoissani kierrellyt kaikkia mahdollisia sisustuskauppoja ja haaveillut lottovoitosta sekä 100 neliötä suuremmasta kämpästä. Rakastan kuitenkin tätä mun pikkuruista palatsiani ja aina kun katson illalla ikkunasta ulos ja näen kaupungin valot, tunnen olevani todella onnekas löytäessäni unelmieni asunnon heti ensiasunnoksi. En kestä ajatusta, että luultavasti joudun täältä joskus pois muuttamaan.

Perjantaina treffasin ystävääni kaupungilla ja oli oikein mukavaa kierrellä kaupoissa ja vielä lopuksi käydä yksillä drinksuilla Kampin Johdossa. Tosin meidän molempien drinkit oli taas jotenkin oudon makuisia, joten päätettiin vaihtaa meidän kantapaikka johonkin toiseen. Ehdotuksia otetaan vastaan! Oli meillä myös puhetta minun tupareistani, vaikkakin niiden vieraslista näyttää hyvin köyhän puoleiselta: N ja Jenni. Onneksi laatu korvaa määrän, eikö niin..

Torstaina kävin tosiaan taas tuolla Myyrmannissa töissä. Tällä kertaa oli huomattavasti ensimmäistä kertaa miellyttävämpi kokemus, enkä edes sekoillut pahasti. Oli muuten hiukan hassua kun eräs meidän vakkariasiakas kävi tuolla juuri kun minä olin siellä. Molemmat vain hymyiltiin pöljästi kun tunnistettiin toisemme.

Illalla kun lähdin pois sieltä Myyrmannista koin pieniä ongelmia tajutessani, että ulko-ovet ovat lukossa ja minä olin jo palauttanut avaimet pois. Juoksentelin siis paniikissa tyhjässä ostoskeskuksessa yrittäen epätoivoisesti löytää uloskäynnin. Onneksi törmäsin parkkihallissa pariin sammunutta juoppoa raahaavaan vartijaan, joilta rohkeasti kysäisin kuinka täältä oikein pääsee ulos. Oudoksuvien katseiden jälkeen sain kuitenkin ohjeet ryömiä sellaisesta autojen tunnelista pihalle. All's well that ends well.

Nyt kuitenkin aiheesta kukkaruukkuun.

Tänään tosiaan lähdin hyvin pian töiden jälkeen käymään keskustassa, josta tarkoitukseni oli ostaa se kirottu ovimatto ja lukko häkkivarastooni. Ensimmäisen tosiaan löysin, mutta jälkimmäistä en. Täytynee joku päivä raahautua Prismaan ja toivoa, että sieltä löytyy hyvä lukko. Itseasiassa Prismassa oli yksi potentiaalinen mattokin, joten sitä täytyy käydä myös tsekkaamassa.

Tuolta keskusta reissulta tarttui kuitenkin mukaani liian kalliit, mutta ah niin ihanasti istuvat farkut Mangosta. En vaan voinut jättää niitä sinne kauppaan, kun kerran olin ne jalkaan vetäissyt. Olikin kyllä jo aikakin ostaa uudet mustat farkut nimittäin nämä minun edelliset H&M:n kympin housuni ovat hajoamispisteessä. Nim. Alkkarit näkyy.

Vaatteista puheen ollen.. Ostin juuri ennen meidän Lontoon reissua Prismasta itselleni uudet talvipopot. Ne ovat pehmoiset, lämpimät, turkoosit ja niissä lukee Adidas. Nuo kuuluu hiukan samaan sarjaan uggien kanssa, että niitä joko rakastaa tai vihaa. Olenkin hiukan yllättynyt kun töissä niitä pitäessäni jo neljä ihmistä on niitä ehtinyt kehumaan mahtaviksi. Ja näistä neljästä kolme on miespuolisia henkilöitä. Hassua.

Ainiin, Vero Modassa oli aivan ihana paita, mutta jätin sen kuitenkin vielä sinne. Ehkä käyn sen kotiuttamassa perjantaina Rovaniemen Vero Modasta. Nimittäin silloin minä lennän Lappiin! <3 Niin ja joudun ilmeisesti hengailemaan ennen kotiin pääsyä pari tuntia Rovaniemellä odottaen armeijasta lomille pääsevää veljeäni. Kyllä ovat ajat muuttuneet siitä, kun ennen kinusi monta viikkoa milloin pääsee Rovaniemelle shoppailemaan, kun taas nyt haluaisi Ranualle mahdollisimman nopeasti.

Omaa kotia osaa arvostaa ihan uudella tavalla kun siihen ottaa vähän etäisyyttä. Tarkoitukseni olisi tuolla melkein viikon visiitillä pussailla pikkusiskoni pyörryksiin, nauraa pikkuveljeni silmälaseille ja syödä tämän leipomuksia, penkoa omaa huonettani ja pähkäillä mitä kaikkea haluankaan tänne tuoda. Lisäksi aion häikäilemättömästi käyttää hyväkseni äitin pesukonetta ja jääkaapin sisältöä. Aion syödä paljon hyvää kotiruokaa, vierailla vanhalla työpaikallani sekä Anskun luona Rovaniemellä rapsuttamassa sen ja sen poikakaverin kissaa. Aion myös maata sohvalla ja ajaa autolla niin paljon kuin mahdollista. Lisäksi Elmon koeviikkoa aion myös häiritä. Be ready, I'm coming!

Nyt kuitenkin lähden suihkuun, sitten kokista sekä karkkia ja Serranon perhettä!

Ainiin.. Yksi ilta päätin tylsyyksissäni katsoa tuon Dallasin ensimmäisen jakson ja voihan itku nyt olen jo koukussa. Vielä menin ennen sitä pilkkaamaan äitiä siitä, kun se intoili siitä.. Jes.

I didn't buy anything from London... Yea, right.

En tiedä yhtään paljon mulla meni rahaa tuolla Lontoossa, enkä kyllä oikeastaan haluakaan tietää, koska luultavasti järkyttyisin siitä.

Tässä nyt kuitenkin suurin osa ostoksistani. Unohdin kuitenkin kuvata ainakin Harry Potter studiolta ostetun Rohkelikko-avaimenperän.

Huomaatte varmaan, että mulla oli pakkomielle tuohon "Keep calm & stuff"

tea towels - Primark

shopping bag, oven glove - Crest of London

candles - Primark

Christmas crackers - 99 p store

mug, tea - Crest of London

99 p store

Primark

shot glasses - some random tourist store

Bershka - Primark

Forever21 - Primark

Forever21 (top) - Bershka

Primark

magazines

dry shampoo, scrub, wash, nail polish, lipstick, lip stain pen

body spray - Victoria's Secret <3

Primark

shopping bag - Primark

99 p store