Mä poksahdan pian.

Miksi jouluna pitää aina syödä niin paljon, että noustessa ruokapöydästä tuntuu, että räjähtää?

Ehkä juurikin siksi, että ympärillä on liikaa kaikkea hyvää. Kinkkua, riisipuuroa, mummin rieskaa ja eilen meillä oli joulupöydässä hiukan erikoisesti myös lihapullia. Nam nam. Maistelin myös lanttu- ja porkkanalaatikoita, mutta ei ne olleet mun juttu sitten yhtään.

 

Tietenkään ei saa unohtaa sitä tajutonta määrää mikä suklaata tulee syötyä. Varsinkin mulla tulee hirveä kiire syödä nuo kaikki mun karkit kun tammikuussa alkaa karkkilakko. Mutta jouluna ei saa laskea kaloreita eikä muutenkaan kauhistella syömäänsä ruokamäärää, koska ei se joulu ole kuin kerran vuodessa vaan.

Meidän jouluaatto sujui hyvin perinteisissä merkeissä. Äiti lähti aamulla vielä töihin ja käskin tämän herättää minut katsomaan joulupukin kuumalinjaa, mutta en tietenkään jaksanut herätä. Nousinkin myöhemmin ja katsoin hetken aikaa Simpsoneita ja kävin vielä pikaisesti kaupassa.

 

Muutama kaveri kävi tuomassa joululahjoja. Sitten vähän laiskottelin. Isi ja isoveljeni lähtivät käymään mummon haudalla. Itse kävin hakemassa äiskän töistä kotiin, jonka jälkeen suunnattiin melkein heti mummilaan jouluaterialle ja joulupukkia tapaamaan.

Joulupukki toi lahjoja suvun pienimmille ja muutaman myös isommille. Lahjojen avaamisen jälkeen olikin jo jouluaterian aika. Ruokapöytä notkui mummin tekemiä herkkuruokia ja söin ehkä vähän liikaa, koska seuraavaksi makasinkin sohvalla valittaen mahakipua.

 

Kahvittelujen jälkeen lähdettiin sitten kotiin, jossa meidän perheen paketit odottivat näppärästi kuusen alla. Yritin raivota ettei kukaan saa koskea niihin ennen kuin olen saanut niistä kuvan, mutta käskyni kaikuivat kuuroille korville.

En ollut toivonut mitään lahjaksi, joten en olettanut saavani mitään sen kummempaa, mutta sen sijaan sainkin kaikkea mahtavaa ja tarpeellista. Kavereilta sain muun muassa aivan ihanan ja lämpimän itse kudotun kaulahuivin, suklaata, muumirasian, teetä kahdelta eri ihmiseltä, ihanan ison Iittalan mukin, muumilasipallon, tyynyliinan, käsikorun, jääkaappimagneetin sekä rasvaa ja saippuaa.

 

Joulupukki taas toi minulle muun muassa "potkupuvun", aamutakin, pörrösukat ja lapaset, hopeisen käsikorun, lasipurkin, leffa- ja popcornlippuja, lämpötyynyn ja hierontakepin kipeille hartioille (Jenniiiiii vink vink), pyyhkeen, arvan sekä jättikokoiset shampoo- ja hoitoainepurnukat sekä tehonaamion hiuksille. Pikkuveljeni taas oli ostanut minulle Greyn Anatomian 1. ja 2. kaudet.

Lapsena mulla oli usein paha tapa mököttää, jos sain vähemmän lahjoja kuin veljeni (mikä oli hirveän yleistä), mutta nyt ei kyllä tullut mieleenkään mököttää. Minulle olisi riittänyt pelkästään se, että sain viettää joulun kotona.

 

Illalla mentiin vielä joulukirkkoon, minä ensimmäistä ja luultavasti viimeistä kertaa. Not my thing. Tykkäisin ehkä kirkon toimituksista jos ne olisi hiukan vauhdikkaampia. Jennin kanssa keskusteltiin tosi asiallisesti muiden hoilatessa virsiä siitä kuinka monta sitruunaa tarvitaan yhteen tequilapulloon ja kuinka Tallinnan reissu olisi paikallaan.

Nyt mä lähden syömään lisää kinkkua, suklaata ja juomaan kokista. Jossakin vaiheessa pitäisi mennä suihkuun ja riisua tää jumpsuit pois ja muuttua ihmisen näköiseksi. Illalla lähdetään juhlimaan!