"It's been a real hard night and I just hold my pillow tight."

Moikkamoi. Tämän päivityksen oli tarkoitus ilmestyä jo eilen, mutta sitten siihen tuli pari muuttujaa.

 

Ensinnäkin terkkuja sille tytölle, joka eilen sattui mun työpaikalle ja kertoi lukevansa mun blogia. Menin hiukan hämilleni, koska kukaan ihminen ketä en tunne ei ole koskaan ennen kertonut lukevansa blogiani. Kai minä elän vielä jossain haavemaailmassa ja kuvittelen, että tätä blogia lukee ainoastaan mun ystävät, pari sukulaista ja muutama muu ihminen kotopuolesta. Mielenkiintoista nähdä, että kyllä niitä lukijoita löytyy muualtakin.

Viime viikonloppu meni tosiaan viihdyttäessä vieraita eli minun ja Jennin pikkusisaria. Nämä lapsoset saapuivat tänne torstai aamuna kun minä olin vielä töissä. Jenni kävi noutamassa vieraat ja vei nämä nukkumaan meidän molempien koteihin ja saapui sitten viihdyttämään minua töihin. Viihdyttäminen on ehkä hiukan väärä sana, koska lopulta laitoin Jennin tekemään lehtipalautusta ja askartelemaan tipuja koristeiksi. En kylläkään pakottanut sitä vaan se itse halusi auttaa.

Päivän ohjelmaan kuuluikin sitten niinkin eksoottisia juttuja kuin Prismassa käyminen sekä Itikseen shoppailemaan meneminen. Itikseen oli juuri avattu New Yorker ja siellä oli soittamassa ihana Axl Smith, josta yritin kyllä kovasti ottaa salakuvaa, mutta aina joku tollo käveli kameran ja kuvattavan kohteen väliin. Möö.

Seuraavana päivänä heräsin 5.30 ja suuntasin töihin jättäen pikkuveljeni nukkumaan. Se ei kuulemma ollut herännyt kertaakaan, vaikka musta tuntui, että möykkäsin hirveästi. Pari tuntia ennen työvuoroni loppua saapuivat Jenni ja nämä vieraat hengailemaan ärrälle. Lopulta kun työvuoroni loppui suunnattiin Pohjois-Haagan kautta mahat muristen Ruoholahden Subwayhin syömään. Siellä Jenni kuvasikin tuon pari päivää sitten julkaisemani hiukan vajaan videon.

Iltapäivä kuluikin sitte keskustan kauppoja kierrellen. Äitillä oli synttärit, joten ostettiin pikkuveljeni kanssa sille Jimmy Choon hajuvesi.. Toivottavasti äiti tykkäsi siitä. Ostin muuten Tigeristä ehkä maailman cooleimman jutun! Kuten jotkut ehkä tietävätkin niin mun lapsuuden unelma-ammatti oli ja on ehkä vieläkin arkeologi. Niinpä tämän arkeologiasetin löytäminen sai minut melkein hihkumaan ilosta. Kuitenkin jo tässä vaiheessa olin valmis nakkaamaan tuon koko mötikän seinään.

 

Hillitsin kuitenkin itseni ja siinä vaiheessa kun tuon dinosauruksen häntä tuli esiin oli mun pakko hylätä pitkät yöunet ja kaivaa se kokonaan esiin.

Tadaa! Eikö olekin söötti?

Nyt hyppään taas takaisin asian pariin eli meidän perjantai ilta kuluikin sitten leffan parissa. Käytiin hakemassa Ärrältä tuoreen Oscar-voittajan Jennifer Lawrencen tähdittämä kauhupläjäys "House at the end of the street". Leffa oli kyllä ihan kiva, mutta keskittymisen pilasi se, että meidän piti Jennin kanssa tuhahdella paheksuen lähes jokaiselle asialle. Tuhahteluja aiheutti muun muassa kateus päähenkilön rintavarustusta kohtaan. Rankkaa.

Lauantaina mullakin oli vihdoin vapaapäivä, joten sain olla viihdyttämässä vieraita aamusta iltaan. Päivä kului jo hiukan tutulla kaavalla eli kierreltiin vielä keskustassa kaikki ne kaupat, joita ei oltu aiemmin kierrelty. Illalla minä ja pikkuveljeni mentiin elokuviin katsomaan Pitch perfect ja voi hyvä luoja kun siellä Tennispalatsissa oli pari muutakin ihmistä. Hyvä, että hengittämään mahtui ja luulin veljeni jo hylänneen minut kun tällä kesti vessareissulla yli 15 minuuttia.

 

Elokuva oli kuitenkin tosi hyvä, suosittelen!

Seuraavana aamuna olikin jo vieraittemme lähdön aika. Käytiin nakkaamassa lapsoset junaan ja meinattiin hermostua hermostuttiin kun juna oli myöhässä. Sovittiin, että lähdetään Jennin kanssa Prismaan heti kun se aukeaa, mutta kun Jennistä ei lopulta kuulunut mitään ajattelin ystävällisesti tiedustella, että milloin ollaankaan menossa... Vastaukseksi sain, että tämä ryökäle oli ollut nukkumassa. Hmphm.

Lopulta kuitenkin päästiin Prismaan, jossa sitten metsästettiin jotakin kaunista kukkaa minulle sekä purkkeja edellisenä päivänä ostamillemme rairuohoille. En enää edes muista mikä tuo kukka oli, mutta joku helppohoitoinen sen piti olla. Eli luultavasti olen tappanut sen jo huomiseen mennessä.

Illalla Jenni tuli luokseni kylvämään rairuohonsa ja voitte arvata, että meno oli kuin päiväkodin askartelutunnilla. Multaa oli tottakai joka paikassa. Jennin vierailu ei kuitenkaan jäänyt pelkäksi pikaiseksi rairuohon istutus reissuksi, vaan lopulta makoiltiin mun sängyllä leikkien puhelimilla ja tuijottaen telkkarista tulevia huonoja ohjelmia. Lopulta mun täytyi potkia Jenni pihalle, koska mun piti mennä yökylään tulevaa Ninnua vastaan.

Nyt olen sitten taas käynyt lähinnä töissä ja yrittänyt vapaa-ajalla lukea pääsykokeisiin. Kovin on kyllä yrityksen tasolle jäänytkin. Kirjastosta kävin noutamassa pari kirjaa lisää, mutta tuolla ne lojuu avaamattomina hyllyssä. Huomenna mulle pitäisi tulla kaikki mantsan kirjat, joten ehkä mua sitten puree joku inspiraatiokärpänen. Tai sitten ei.

Eilen heräsin aamulla seitsemältä pyykkäämään ja kävelin kirjaimellisesti suoraan sängystä kohti pyykkitupaa. Vetäisin ainoastaan yöpukuni päälle jumpsuitin ja nakkasin pipon peittämään jokaiseen ilmansuuntaan sojoittavia hiuksiani. Tottakai törmäsin hissiä odottaessani miespuoliseen naapuriin eli olin siis luultavasti mitä hurmaavin tapaus. Noh, aina ei voi voittaa.

Tosiaan Ninnu tuli eilen mun iltavuoron jälkeen käymään kylässä, joten sen jälkeen kun oltiin juoruiltu (eikö tytöt juoruile?) melkein yhteentoista asti ei mulla enää riittänyt energiat blogin päivittämiseen.

Olikohan siinä nyt viime päivien tärkeimmät tapahtumat... Unohdin luultavasti kaikki oikeasti mielenkiintoiset jutut, mutta väliäkö tuolla. Nyt painun syömään makaronilaatikkoa, katsomaan jakson PLL:lää ja illaksi töihin.

Adiooos.