The sun doesn't shine, the world doesn't turn.

Tiedättekö kevään tuoksun?

Viime viikkoina kevät on puskenut täyttä vauhtia päälle: Kukat kukkii ja pensaat puskee esille uusia lehtiä! Mielialakin kohenee silmissä, kun aurinko paistaa. Eilen käytiin mantsalaisten kanssa kävelemällä kaupungilla tsiikaamassa potentiaalista kohdetta meidän kestävää kaupunkisuunnittelu projektia varten ja sää oli kyllä erinomainen (vaikka välillä taivaalta yrittikin tippua jotain vesipisaran tapaisia). Saatiin myös todistaa, kun poliisit poimivat jonkun miehen joesta ja työnsivät ambulanssiin. Ihmettelen kovasti, että miten se oli vaatteet päällä sinne jokeen joutunut, kun ei sinne oikein voi vahingossakaan tippua.. Ehkä se halusi käydä uimassa? No joo..

Pari viikkoa on taas humahtanut ohi silmänräpäyksessä. Viime viikko oli oikein mukava! Aloitin sen detox-jutun ja kävin reippaasti salilla sekä lenkillä. Tällä viikolla olen vähän laskistunut.. Olen todella nirso sen suhteen, että milloin voin haluan mennä salille tai lenkille.. Lenkille suostun menemään vain aurinkoisina päivinä (tuonne joen varrelle ei kukaan täysjärkinen lähde lenkkeilemään sateisena/tuulisena päivänä) ja salilla tykkään käydä vain silloin, kun se ei ole ihan tupaten täynnä. Ihanteellisin aika salilla käymiseen olisikin aamulla, mutta mun energiatasot on aina aamulla ihan nollissa, enkä yksinkertaisesti kykene inhimilliseen toimintaan ennen iltapäivää. Iltavirkku täällä moi!

Tiistaina mentiin ympäristötieteen ryhmän kanssa tekemään kenttätyötä yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan. Tuo puutarha sijaitsee noin puolen tunnin kävelymatkan päässä yliopistolta, joten oltiin hyvin onnellisia kun yksi tyyppi meidän edellisestä ryhmäesitelmästä tarjoutui ajamaan meidän ryhmäläiset autolla perille. Kerrankin olin tutustunut 'oikeisiin' tyyppeihin. Haha. Tosiaan, jos jollakin kiinnostaa niin me kerättiin näytteitä kahden eri lammen abioottisista ja bioottisista ympäristötekijöistä. Puolet meidän ryhmästä olivat siellä pyydystäneet sammakoita ja kotiloita, kun taas minä ja toinen henkilö meidän ryhmästä otettiin jotain näytteitä siitä vedestä.. Mieluummin olisin pyydystänyt niitä sammakoita. Life is unfair.

Keskiviikko oli huippu päivä! Vapaapäivä koulusta.. Tosin mun piti kirjoittaa yksi essee ennen seuraavan päivän deadlinea. Esseen kirjoitus kuitenkin hiukan jäi, kun lähdettiin iltapäivällä Nordic societyn kanssa pelaamaan lasersotaa! Mulla ei hirveästi etukäteen ollut hajua, että mihin oikein olin suostunut mukaan, mutta se oli siis tällainen paikka:

Kuvitelkaa vain hiukan epäammattimaisempi versio tuosta:

"Mistä mä tiedän, että oon kuollut?" 

"Miten tämä ase ladataan?"

"Oho, oot samassa joukkueessa. Sori!"

Aluksi olin ihan kauhuissani, koska tuolla oli hyvin pimeää ja savua puskettiin koko ajan lisää, mutta lopulta olin ihan fiiliksissä! Niin mukavaa puuhaa! Olin oikeasti jopa ihan hyväkin tuossa ja meidän joukkue itseasiassa voitti. Haha.

Sotimisen jälkeen tultiin kaverin kanssa meidän flatille, tilattiin Dominokselta pitsaa, katseltiin Frendejä ja juoruiltiin. Siinä vaiheessa, kun lopeteltiin olikin jo aika mennä nukkumaan. Hiukan kummitteli mielessä seuraavana päivänä palautettava essee, mutta reippaana tyttönä heräsin aikaisin seuraavana aamuna ja kirjoitin esseetä putkeen viisi tuntia, kunnes puoli tuntia ennen palautuksen sulkeutumista kävin sen palauttamassa. Edelleen olen jokaisen tehtävän palauttanut ajoissa!

Loppuviikon otin hyvin rennosti. Lähinnä kävin salilla, skypettelin Suomeen ja katsoin Netflixiä. Lauantaina kävin kämppiksen kanssa shoppailemassa ja illalla mentiin kahden kämppiksen kanssa illalliselle kaupungille. Innostuttiin syömisen jälkeen juttelemaan niin pitkäksi aikaa, että lopulta meidän piti poistua paikalta ravintolan valmistautuessa sulkemiseen. Syötiin sellaisessa paikassa kuin Project pie ja saatiin siis itse suunnitella pitsamme. Mun pitsassa oli hiukan yllättävät täytteet, mutta se oli niiiiin hyvää: Mozzarella, kana, lihapulla, tuore tomaatti ja basilika!

Tämän viikon kohokohta oli ehdottomasti tiistaina juhlittu Pyhän Patrikin päivä! Meillä oli yliopistolla koko päivän ohjelmaa, muun muassa irkkubändejä esiintymässä. Kampusalue oli muuttunut hyvin vihreäksi, Irlannin liput roikkuivat ihmisten ikkunoista ja monet olivat sopivasti humaltuneita aamusta iltaan. Itse jouduin tylsästi skippaamaan kaikki päivän ohjelmat, koska yritin viimeistellä yhtä koulutehtävää. Illalla sen sijaan heitin koulutehtävän nurkkaan odottamaan seuraavaa päivää ja aloitettiin porukalla juhliminen oikein kunnolla.

Meidän kämpässä oli reilu kymmenen hengen porukka, jonka kesken pelattiin erilaisia juomapelejä ja muuten vain pidettiin hauskaa. Hauskanpito kuitenkin keskeytyi palohälytykseen, jotka on hyvin yleisiä meidän asuntoloissa, koska palohälyttimet ovat yliherkkiä.. Ne voi jopa mennä päälle deodorantin tai suihkusta tulevan kuuman vesihöyryn takia. Hengailtiin juomiemme kanssa pihalla suunnilleen vartti odotellen palomiehiä, jotka vain naureskelivat paikalle tullessaan. Tämä oli kolmas kerta kahden päivän sisällä, kun ne olivat käyneet meidän asuntolassa.

Puolilta öin suunnattiin baareihin. Minä ja pari kämppistä suunnattiin Unioniin, koska meillä oli etukäteen ostetut liput ja loput menivät sitten muualle. Törmättiin Unionissa heti tuttuihin, mutta meni valehtelematta puoli tuntia ja olin hukannut siellä väenpaljoudessa jokaisen kaverini. Lopulta löysin yhden kämppikseni ja tämän kaverit joiden seurassa pysyttelin kiltisti loppuillan. Seuraavana aamuna viimeistelin tärisevin käsin edellisenä päivänä kesken jääneen koulutehtävän ja kävin palauttamassa sen yliopistolle. Musta tuntuu, että olin vielä humalassa sitä kirjoittaessani, joten en uskaltanut tarkistaa oliko mun kirjottamissa lauseissa mitään selkoa. Peukut pystyyn.

Torstaina kävin luentojen välillä hengailemassa kaupungilla (mun piti lähettää Heidille synttärikortti) ja kävin samalla pitkästä aikaa Starbucksilla. Kahvi on hyvää. Iltapäivällä suuntasin vielä uudelleen kaupungille kiertelemään kauppoja kaverin kanssa. Meillä kummallakaan ei oikeasti ollut tarvetta ostaa mitään, vaan kulutettiin aikaa siellä lähinnä, jotta voidaan vältellä kouluhommia. Ah, mitäs me reippaat opiskelijat. Ensi viikko on muuten lukuvuoden viimeinen kunnollinen kouluviikko. Hullua! Tämä ensimmäinen yliopistovuosi on mennyt pelottavan nopeaa. Suunnilleen vuosi sitten sain vasta tarjouksen tästä koulupaikasta!

Mitäs muuta?

Sain eilen paketillisen karkkia Suomesta! Mun mielestä brittien karkkivalikoima on ihan naurettava, joten tämä äitin lähettämä ylläri piristi kovasti. Hyvästi kesäkunto ja bikinivartalo.. Tuolla paketissa oli myös mun aknelääke reseptit. En tiedä mainitsinko ikinä täällä, että aloitin viime kesän alussa syömään antibiootteja, kun mun iho meni ihan naurettavan huonoon kuntoon. Tuo kuuri kesti puoli vuotta ja syksystä alkaen mun iho oli täydellisessä kunnossa. Lopetin tuon lääkekuurin joulukuun alussa ja sen jälkeen mun iho pysyikin hyvässä kunnossa pari kuukautta, mutta viime kuussa se sitten alkoi taas oireilemaan.

Nyt siis uutta yritystä kehiin.. Yhden asian minkä tässä muutaman viikon aikana olen huomannut parantaneen mun ihon kuntoa on se, että lopetin normaalin maidon käyttämisen kokonaan. Syön siis vielä raejuustoa ja jogurttia, mutta 'maitona' käytän joko soija- tai mantelimaitoa. Lihatuotteetkin olen jättänyt hyvin minimiin: Syön lähinnä kalaa sekä ehkä kerran kahdessa viikossa jauhelihaa tai kanaa. Tilasin tällä viikolla jopa Asdasta testiin kasvislihapullia. Yritän siis pikkuhiljaa siirtyä kohti ekologisempaa  ja terveellisempää ruokavaliota: Vähän liha- ja maitotuotteita sekä paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Välillä pitää kuitenkin herkutella.. Pitsaa, karkkia tai joku hyvä pihvi. ♥

Eipä tässä nyt muuta. Ainiin, otsikko ei liity tekstiin mitenkään. Viikon kappalesuositus tässä. ♥

Junk in my trunk.

Käveltiin eilen mun kämppiksen kanssa kotiin jalkapalloharjoituksista vatsat täynnä pitsaa, nachoja ja ranskiksia (Kyllä. Luit oikein. Jalkapalloharjoituksista. Meidän joukkue käy harjoitusten jälkeen sponsoripubissa syömässä ilmaista safkaa.) ja todettiin siinä samalla, että ollaan omasta mielestämme syöty viime aikoina todella terveellisesti, joten tuo 'pikkuinen' lipsahdus tuskin haittaa. Sitten mun mieleen ponnahti kuva meistä kahdesta syömässä Dominoksen pitsaa tuijottaen samalla James Bond-leffaa.. Edelliseltä lauantailta.

Noh, kyllähän tässä välissä oli huimat kaksi päivää terveellistä syömistä!

Edellisessä postauksessa kehuin kovasti kuinka pyrin parempiin elämäntapoihin ja sitten heti menen mättämään pitsaa naamaan kaksin käsin. Kun kerran aloitin tämän synninpäästön, niin voin yhtä hyvin kertoa, että mokasin myös keskiviikkoyönä, kun erään toisen kämppiksen synttärijuhlinnoista kotiin palatessani kävin ostamassa hampparin. Mulla oli nälkä. Lisäksi lievässä humalatilassa unohdin kokonaan tämän hienon tavoitteeni.

Muuten on mennyt hienosti! Haha. Huomenna aion mennä ensimmäistä kertaa kuntosalille (joka tosiaan sijaitsee tuossa sadan metrin päässä)! Mun kämppis aikoo raahata mut sinne vaikka väkisin jos yritän keksiä tekosyitä miksi en voi mennä sinne.

Ajattelin hiukan kuvien avulla todistaa, että syön oikeasti muutakin kuin hamppareita ja pitsaa! Pikkuhiljaa alan tottumaan Skottien ruokakauppoihin (huono valikoima ja paljon epäterveellistä safkaa) ja olen alkanut löytämään lempparituotteita:

• Soijamaito on päässyt kokeilulistalle. En vielä osaa sanoa tykkäänkö vai enkö tykkää.
• Nakedin smoothiet on ehdoton lemppari nopeaksi välipalaksi (sisältää paljon hedelmiä/marjoja/vihanneksia + ei lisättyä sokeria tai säilöntäaineita).
• Rakastan myös sitä, että täältä löytyy kohtuuhintaisia marjoja läpi vuoden (mansikat ja vadelmat on lempparit) ja niitä yleensä syön kreikkalaisen jugurtin kanssa.
• Raejuusto, halloum ja (luomu)kananmunat on yleensä takuutuotteita kauppakorissa.
• Rakastan myös sitä, että Lidlissä myydään tuollaisia annoskokoisia lohifileitä ja nykyisin syönkin lohta perunoiden kanssa yleensä ainakin kerran viikossa. Niin hyvää!
• Porkkanoita käytin jauhelihakeitossa sekä porkkanakorianterikeitossa.

• Chopped tomatoes (mikä on tän oikea suomennos? en nyt millään keksi..) luomuna tottakai. Suomessa mun ruokaostoksista yleensä ainakin 50-50 oli luomua, mutta täällä se on osoittautunut hyvin hankalaksi. Luomutuotteita on huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. Edes luomumaitoa ei saa kuin kaikista isoimmasta Tescosta ja se taas on niin kaukana, että harvemmin jaksan kävellä sinne asti. 
• Tonnikalaa. Tiedän, että tonnikalan syönti on hyvin epäeettistä sen ylikalastuksen vuoksi ja puolustuksekseni voin sanoa, että täällä se on niin kallista, että sitä harvemmin tulee enää edes ostettua. 
• Oats 'n honey protskujuttu. Näitä syön myös jugurtin kanssa.
• Herbamare ♥ Mun pitkäaikaisin lempparimauste mitä voi käyttää oikeastaan melkein minkä tahansa maustamiseen. Olin niin onnellinen, kun Heidi kertoi, että tätä löytyy paikallisista terveyskaupoista. Happy happy. 
• Täysjyväriisiä. Eräs raivostuttava asia on myös se, että täältä on todella hankalaa löytää tuotteista täysjyväversioita. Rakastan pastaa, riisiä ja spagettia liikaa eli en pysty luopumaan niistä kokonaan. 

• Sitten mun viimeinen rakkaus. Primulan ruohosipulisulatejuusto. ♥ Mun lemppariyhdistelmä on laittaa tätä hapankorpun päälle (kyllä hapankorput on Suomesta tuotu tänne). Yummyy. Kolmas asia mikä saa mut raivon partaalle on näiden leipähylly: Pelkkää paahtoleipää. Kaipaan ruisleipää, rieskaa ja sämpylöitä niin paljon. 

Kiljun varmaan ilosta, kun pääsen Suomessa ensimmäistä kertaa ruokakauppaan. Suomalainen ruoka on parasta maailmassa. Lihon joululomalla varmaan kymmenen kiloa, koska haluan syödä kaikkea! Herkut ja ruuat joita kaipaan eniten: Fazerin karkit, Oltermanni, pinaattikeitto, pinaattilätyt, HK:n sininen, ruokakerma, valmiiksi marinoitu kana (en osaa tehdä marinadia), lehtipihvi, nakkikeitto, profeel minttusuklaa proteiinijuoma & Skyr. 

Reilun kuukauden päästä onneksi pääsen herkuttelemaan! 

Mun kauppakassi.

Ensinnäkin.. Voiko tämä enää säälittävämmäksi mennä? Postailen näköjään nykyisin kuuden postauksen kuukausivauhtia. Hitto, melkein hävettää tämä saamattomuus.

Koska mun inspiraatio postauksien suhteen on hävinnyt jonnekin hyvin syvälle Mariaanien hautaan (sain tänään ensimmäisen kirjan luettua pääsykokeisiin!), niin kaivelin tällaisen "haasteen" internetin syövereistä. Eli ideana on yksinkertaisesti kertoa oman kauppakassinsa sisältö.

Kävin tänään pitkästä aikaa kunnolla ruokakaupassa, koska viimeisen viikon olen syönyt leipää sekä välillä noutanut Alepasta jotain iltapalaa. Mun ruokakauppa on tosiaan Suomen suurin Prisma, joten valikoima-hinta-suhde on oikein mukava. Tämänkertainen kauppakassin sisältö on hyvin tavanomainen meikäläiselle.. Aloitetaan.

Juuri nyt olen hulluna mansikoihin ja odotan innolla sitä, että kesällä pääsee ostamaan Kauppatorilta tuoreita kotimaisia mansikoita. En oikeastaan tiedä miksi ostin nuo perunut.. Syön perunaa ehkä kerran puolessa vuodessa.

Kanaaaaa. Kanankoivet riisin kanssa oli tänään ruokalistalla ja viimeistään viikonloppuna ajattelin kokkailla kanapastaa. 

Syön nykyisin kaurapuuroa vähintään kerran viikossa, joskus jopa viisi kertaa. Tämän puuropaketin ostin kuitenkin, koska haluan leipoa teeleipiä. Maitoa tarvitsee aina, vaikka mulla lähes poikkeuksetta ehtii mennä maito vanhaksi ennen kuin ehdin käyttää koko purkin. Jogurtista ajattelin tehdä smoothieta.

Sitten nämä epäterveelliset jutut.. Ajattelin ainakin yrittää huomenna nostattaa vappufiilistä, joten ostin siideriä. Mun nykyinen alkoholinkäyttö on niin naurettavan vähäistä, että luultavasti onnistun saamaan jo noilla hiprakan. Energiajuomaa piristämään kokeisiin lukua, koska olen laiska enkä jaksa keittää kahvia. Sekä nomnomnom Schoko-Bonseja. 

Samalla kauppareissulla kävin myös Tigerissä sekä Sokoksella, joten esittelen myös sieltä mukaan tarttuneet jutut:

Söpö vihkonen sekä Läkeroleja ja Mentoksia Tigeristä. Mulla on pakkomielle noihin Mentoksiin. Sokokselta mukaan lähti kuivashampoo sekä ihan oikea shampoo. Lisäksi päätin alkaa hiukan panostamaan meikkaamiseen, joten ostin elämäni ensimmäisen meikkivoidesiveltimen. Ehkä iho kiittää, kun en enää levittele sitä bakteerisormillani.. Tosin tuota sivellintä täytyy ilmeisesti muistaa puhdistaa.

Siinä vielä ruokaostosten loppusumma. Aika perus. 

Uteliaana ihmisenä haluan haastaa kaikki tämän lukevat ja blogin omistavat ihmiset mukaan tähän über järkevään haasteeseen.. Hehe. Erityisesti vaadin, että Jenni & Nina tekevät tämän myös! Thaanks. 

Who am I?

Hellou. Kokkailin äskettäin lehtipihviä ranskiksilla ja nyt en voi liikkua tästä koneelta hetkeen mihinkään, koska mun maha on niiiiiin täynnä. Tulin siis kertomaan teille uudemmille ja hiukan vanhemmillekin lukijoille, että kuka minä oikein olen. Here we go!

Olin lapsena pieni, mutta pippurinen. Näytin kiltiltä tytöltä, mutta todellisuus oli toinen..

Varhaisteininä rakastin lukemista ja saatoin hyvinkin lukea pari kirjaa päivässä.

Aloitin blogin kirjoittamisen 17-vuotiaana ja blogin sisältö on ollut hyvin vaihtelevaa koko tuon ajan. 

Olen aina ollut hyvä oppilas, mutta erittäin laiska opiskelemaan. Tämä saattaa olla osasyy sille, että vietän parhaillaan toista välivuotta lukion jälkeen. 

Toinen syy näille välivuosille on ollut se, etten oikein koskaan ole tiennyt mitä haluaisin tehdä "isona". Olenkin ajatellut, että kyllä se intohimo johonkin työhön joskus maagisesti ilmestyy.. Yep yep.

Kammoan yli kaiken virallisten puhelujen soittamista sekä esimerkiksi puheiden pitämistä ja muuta julkista esiintymistä. (Blogin kirjoittaminen ei näköjään kuulu näihin juttuihin..)

Olen joskus todella laiska.

Rakastan ruokaa. Eipä tuota asiaa paljon yksinkertaisemmin voi ilmaista.

Joskus yritän elää terveellisesti ja syödä pelkästään terveellisiä ruokia, mutta ne aina päätyy tähän tilanteeseen..

Nauruni on kauniin naisellinen hihitys. Not.

Tykkään monipuolisesti erilaisista tv-sarjoista ja elokuvista, nautin shoppailusta ja matkailu on intohimoni. Lisäksi nautin lukemisesta (niin kirjojen kuin Aku Ankkojen sekä uutisten lukemisesta) ja jääkiekon katselusta. Tulen siis yleensä hyvin monipuolisesti erilaisten ihmisten kanssa toimeen. 

Kuitenkin mitä enemmän vietän aikaa ihmisten kanssa sitä useammin ajattelen näin..

Vaikka en ihmisistä pahemmin välitä, niin ystäväni ovat kuitenkin aikamoisia timantteja! Parhaiden ystävien kanssa puheenaiheet vaihtelevat Ukrainan kriisistä oman elämän kriiseihin ja kohokohtiin. Yleensä keskustelut on kuitenkin näinkin deeppiä settiä:

Ystävieni mielestä (kröhöm) olen antisosiaalinen ja kaikki julkinen meluaminen on mielestäni noloa. 

Mielipiteeni asiaan:

Tajusin juuri, että vaikutan hirveältä ihmiseltä tämän postauksen perusteella.. 

Oh well.. No can do. Bye byyyye. 

Oho. Ei mun ollut tarkoitus kadota näin.

Ette arvaakaan kuinka monta kertaa olen yrittänyt aloittaa tämän postauksen kirjoittamisen.. Valehtelematta viime perjantaista asti olen aikonut kirjoittaa tämän, mutta vasta nyt mulla on oikeasti aikaa. Mulla on ollut siis äärimmäisen kiireiset pari viikkoa takana.

Mitä siis on tapahtunut? Ensinnäkin täytyy todeta ettei mitään maata mullistavaa tai über jännää ole tapahtunut. Ajattelin heti näin aluksi ilmoittaa tuon, ettei joku erehdy lukemaan tätä postausta odottaen jotakin jännää.

Suurin osa mun ajasta on kulunut tämän järkäleen parissa:

Ensinnäkin mun mielestä on naurettavaa, että tuon kirjan alussa mainitaan, että kirja sopii hyvin opetustarkoituksiin, MUTTA myös niille, joilla ei ole mitään kokemusta maantieteestä.. Yeah right. Mulla itselläni on sentään aika vahvat maantiedon perustaidot kiitos viimeisen parin vuoden pänttäämisen, mutta siltikin välillä musta tuntui kuin olisin lukenut jotakin hepreaa. Pänttäsin tuota kirjaa vajaat kaksi viikkoa vaihtelevalla menestyksellä ja pääsin jopa sivulle sata asti (sivuja oli valitettavasti yli 750). Vaikka mun lukeminen takkusikin pahasti, niin siltikin raahasin itseni viime lauantaiaamuna yhdeksäksi yliopistolle raapustamaan jotakin tenttipaperiin.

Mun ei varmaan edes kannattaisi sanoa tätä ääneen, mutta mun mielestä se tentti olikin yllättävän helppo. Olin odottanut kauhulla etten edes ymmärtäisi kysymyksiä, mutta sen sijaan osasin vastata jotakin jokaiseen kysymykseen. Tosin jos niiden vastauksien piti perustua tuon kirjan esimerkkeihin jotenkin, niin sitten mun vastaukset on ihan päin prinkkalaa. Toivon, että se kuulustelija arvostaa sitä, että aloitin yhden esseen lauseella: "Yläasteen ja lukion liikuntatunneilla.."

Hehe.

Palataan nyt kuitenkin ajassa hiukan taaksepäin eli kahden viikon takaiseen viikonloppuun. Vietin oikein rentouttavan kotiviikonlopun ja sain katsottua kaikki White Collarin jaksot loppuun. Sen verran jaksoin olla sosiaalinen, että kävin perjantai-iltana Kaaressa syömässä pastaa Jennin ja Elmon sekä niiden äidin kanssa, vaikka hengailinkin kutsun saatuani kotona yöpuvussa valmiina menemään nukkumaan (eikä kello ollut vielä edes seitsemän..) Lauantaina taas käväisin Kaaressa treffaamassa Ninaa ja sen äitiä. Ja söin naminami muffinssin! Mun viikonlopun teemana olikin ilmeisesti kavereiden äitien treffailu. Sainpahan ainakin molemmilla kerroilla hyvää ruokaa!

Samaisella viikolla treffasin Ninaa itseasiassa parikin kertaa aiemmin ja ensimmäisellä kerralla meidän oli tarkoitus mennä kaupungilla johonkin kahville, mutta lopulta löydettiin itsemme mäkkäristä syömässä nugetteja.. Ei taas mennyt niin kuin suunniteltiin. Oli tuossa reissussa kuitenkin jotain hyvääkin. Sain nimittäin täydennettyä vitamiinivarastojani.

Oikeastaan koko sen ajan kun olen Helsingissä asustellut oon ollut jatkuvasti väsynyt ja mun iho sekä hiukset on oireilleet tosi pahasti. Mun hiukset on ohentuneet puoleen siitä mitä ne on aikaisemmin olleet ja mun iho on huonommassa kunnossa nyt parikymppisenä kuin mitä se ikinä oli murrosiässä. Tiedän, että nämä epämiellyttävät muutokset johtuu lähinnä mun elämäntyylistä (eli oikeastaan töistä) ja siitä, että mulla on kokoajan stressiä asioista jotka pitäisi hoitaa, mutta juuri nyt en näitä juttuja pysty mihinkään muuttamaan, joten jostakin sitä lisäapua on haettava. Sen lisäksi, että popsin erilaisia pillereitä yritän syödä mahdollisimman hyvin (vaikka välillä tulee noita hese-/mäkkäripäiviä), juoda paljon vettä ja nukkua mahdollisimman paljon.

Ärsyttää tuhlata näin paljon energiaa tällaisista asioista murehtimiseen ja odotankin kesälomaa kuin kuuta nousevaa, koska ehkä sitten mun stressitasot laskee vähän alemmas. Enää kuusi kuukautta jäljellä, jee.

Mutta valitukset sikseen.. Kevät ja kesä lähestyy, joten kaikki muuttuu pikkuhiljaa paremmaksi!

Viime viikolla mulla oli yksi vapaapäivä ja sen jälkeen kun olin yrittänyt opiskella pidettiin Jennin kanssa leffailta. Katsottiin se Intian valtameren maanjäristykseen perustuva leffa (The Impossible), jossa seurattiin yhden amerikkalaisperheen selviytymistä tsunamin keskellä. Ihan hyvä leffa, mutta uskottavuus ei kyllä ollut aina kohdillaan (saatoin mussuttaa puolet leffan ajasta Jennille toimintaohjeita kuinka toimia tsunamin iskiessä..).

Muuten koko viikko kului todella tylsästi pänttäämisen ja töiden parissa. Tiistaina kävin luennolla ja lauantaina tentissä. Perjantaina meillä oli töissä inventaari, joka tarkoitti siis sitä, että laskettiin kaikki mahdolliset jutut mitä me myydään. Mikään ei ole niin raivostuttavaa kuin se, että lasket 1700 erilaista postikorttia ja kun vihdoin saat sen tehtyä voitkin siirtyä laskemaan esimerkiksi tikkareita. En siis ole mikään inventaarien suurin fani. Onneksi mulla oli sentään kiva työporukka seurana.. Meidän esimies toi meille evääksi laskiaispullia!

Sitten hiukan pinnallisempiin asioihin, nimittäin shopping! Olen harrastanut pienimuotoista nettishoppailua viime aikoina. Cdon.comilla oli erilaisia alennuksia, joten tilasin multa puuttuvan viimeisen Twilightin (hei kamoon, kokoelma pitää saada kokonaiseksi) sekä Gossip girlin 5. kauden. Nyt molemmat kokoelmat on täydelliset! Olenkin viimeiset pari päivää katsellut GG:n jaksoja alusta alkaen ("I'm Chuck Bass" saa edelleen mun jalat veteläksi).

Näiden lisäksi tilasin vihdoinkin itselleni ulkoisen kovalevyn. En ehkä olisi ikinä antanut itselleni anteeksi, jos mun tietokone yllättäen hajoaisi ja kaikki kuvat ja videot katoaisi bittiavaruuteen vain koska olin liian pihi ostamaan ulkoista muistia. Toi on kyllä kätevä, kun tuo on noin pienikokoinen!

Lisäksi saatoin ehkä laittaa H&M:lle pikkuisen tilauksen menemään ja nyt pohdin otanko tuosta tilauksesta jotakin näiden allaolevien lisäksi vielä vai palautanko loput suosiolla. 

Materialismionnellisuus kukoistaa jälleen.

Lopuksi vielä pikkuinen tiivistelmä tästä viikosta.. Maanantaina tylsistyin iltavuorossa ja pakotin Jennin vierailemaan luonani. Lisäksi sain papparaisilta neljä suklaasydäntä, aaws.

Eilen mulla oli vapaapäivä, vaikka ei se siltä kyllä tuntunut. Mulla oli heti aamusta aika kampaajalle, koska mun piti käyttää serkultani joululahjaksi saamani Grouponin lahjakortti, jolla olin oikeutettu hiustenleikkuuseen, kosteuttavaan syvähoitoon ja päähierontaan. Olin aikonut herätä aikaisin, jotta ehdin käydä suihkussa ja pestä likaiset hiukseni, mutta lopulta heräsin tuntia ennen kuin mun piti olla Sörnäisissä siellä kampaajalla (niille, jotka eivät tunne Helsinkiä, niin Pohjois-Haagasta matkustus aamuruuhkassa Sörnäisiin kestää noin tunnin). Tämä ei kyllä ollut mun vika, vaan mun kännykästä oli loppunut akku yöllä, eikä herätyskello ollut herättänyt. Kuitenkin kuin ihmeen kaupalla saavuin kaksi minuuttia etuajassa perille, hiukset likaisena.

Nyt mun hiukset on abouttirallaa kymmenen senttiä lyhyemmät ja näyttää hassuilta. Tykkään siitä, että nyt nämä ei ole koko ajan takussa, mutta välillä nämä näyttää siltä kuin olisin itse leikannut nämä. En siis osaa sanoa olenko tyytyväinen lopputulokseen. Onneksi ne on vain hiukset ja ne kasvaa takaisin.

Palattuani kampaajalta kävin noutamassa rautatieasemalta aamupalan itselleni ja suuntasin pariksi tunniksi kotiin loikoilemaan. Kovin pitkään en siis ehtinyt laiskotella, kun mun piti taas suunnata takaisin keskustaan ja luennolle kuuntelemaan mistä biogeografia koostuu.

Huh. Siinä nyt tiivistettynä taisi olla kaikki tärkeimmät asiat viime viikoilta. Nyt mun täytyy jo pikkuhiljaa lähteä suihkuun ja katsomaan telkkaria ennen kuin painun nukkumaan. En tosiaan saanut viime yönä unta, vaan pyörin sängyssä kyljeltä toiselle, kunnes päätin alkaa tiskaamaan puoli yhdeltä yöllä ja vielä sen jälkeen join teetä sekä lueskelin sanomalehtiä. Ehdin siis nukkua viime yönä abouttirallaa kolme tuntia ennen kuin suuntasin töihin. Jotenkin tämä päivä on vielä sujunut ihan virkeänä, mutta viimeistään huomenna tuo kostautuu. Muuten tuo univelka ei pelottaisi, mutta mulla sattuu olemaan huomenna kymmenen tunnin erittäin raskas työpäivä. Wish me luck!