Tuesday, July 31, 2012

Rakkauteni biiseihin, joiden sanomasta en ymmärrä sanaakaan.

Nostakaa käsi ylös ja huutakaa hep, jos siellä on muitakin ihmisiä, jotka rakastuvat syvästi biiseihin, vaikka niiden sanoista eivät ymmärrä hölkäsen pöläystä!

Tumblr_l9aeh9nhxj1qbp58to1_500_large

Nyt en puhu mistään perus "tacata tacata bro..." "Tchê tcherere tchê tchê.." ruikutuksista. Tosin nuo ovat olleet tämän kesän suurimpia hittejä myös minun iPodissani. Melkein meninkin kosimaan erästä turistikaupan myyjää Barcelonassa, kun tämä siellä tyytyväisenä lauleskeli, kuten minäkin aina, joka paikassa, "TACATAAA".

Tarkoitan siis sellaisia biisejä, jotka eivät ole nousseet yleisiksi hiteiksi ympäri maailmaa, mutta itse olet niihin jossakin kuitenkin törmännyt ja rakastunut päätä pahkaa.

Jos muillakin on tällaisia biisejä, niin feel free to share them with me. Kiitti.


C'est ma direction ! Ainoa lause, jonka tuosta biisistä ymmärrän. Vaikka ranskan kieltä yli kaiken vihaankin, niin tähän rakastuin heti kun kuulin tämän ekan kerran noin kuukausi sitten. Tuon miehen laulamana ranskakin kuulostaa ihan sulosoinnuilta korvissani. Ah, rakkautta! 

Cztery osiemnatski !! Tylko w moim samochodzie... No okei, tähän biisiin rakastuin tunnesyistä. Puola   pojat laulamassa ja tanssimassa tämän tahdissa, humala = Parilla ensimmäisellä kuuntelukerralla en kuitenkaan ole ollut kovin vaikuttunut kyseisestä biisistä, nimittäin meillä löytyy videotodisteita siitä, kuinka Krista mököttää sohvan nurkassa ja pohtii missä ovatkaan "seksikkäät romanttiset tanssimuuvit". Kuitenkin tämä biisi on varmastikin tämän kesän soitetuin biisi minun ajeluillani. Olen saanut jo pikkuveljenikin ihastumaan tähän kyseiseen biisiin. Niin, ja google kääntäjä on antanut meille sen käsityksen, että kyseessä on Petri Nygårdin puolalainen pikkuveli, ainakin sanoitusten perusteella.

Yo te esperaré. Nos sentaremos juntos frente al mar... Vaikka espanjaa olenkin jonkin verran opiskellut ei tämän biisin sanoma hirveästi aukea. Villi veikkaukseni on kuitenkin, että kyseessä on rakkauslaulu. Olen kuitenkin sitä mieltä, että espanja on maailman kaunein kieli ja, että espanjan kieliset laulut ovat parasta ikinä. Vaikka sanoma jääkin joskus hiukan hämärän peittoon. Tarkoitukseni olisi kuitenkin, joskus jatkaa espanjan opintoja siihen malliin, että osaisin sitä puhua ja ymmärtäisin sitä muulloinkin kuin humalassa ollessani..

1-2-3-4 Marchando mi combo forma un alboroto... Don Omar, rakkauteni kaukaa yläasteajoilta. Nykyisin tämä mies on tunnettu "Danza kuduro" hitistään, mutta meikäläinen rakastui herran musiikkin ja etenkin tähän biisiin kuultuani tämän ensimmäisen kerran F&F Tokio drift-leffassa. Muistan kuinka en koskaan ymmärtänyt muuta kuin tuon "uno, dos, tres, cuatro" kohdan, mutta siltikin mukana laulelin ja kovaa.

Diggidiggidiggidingdingding, här glider kingenin... Vaikka ruotsia onkin tullut opiskeltua viisi vuotta ymmärrän tästä biisistä ingenting. Okei, ihan vähän ymmärrän sanoja sieltä täältä, mutta tarkoitan kyllä todella vähän. Menevä, letkeä, kiva biisi kuitenkin, joka jää helposti soimaan päähän.

Hey das geht ab! Saksa nyt vaan on aina hauskan kuuloista, joten ei ihme, että tällaista olen joskus kuunnellut. Sanoman ymmärsin yhtä hyvin kuin Anneli Jäätteenmäki puhuu englantia.

Kom med mig, kom. Ruotsi ei edelleenkään ole vahvinta alaani, mutta tällaista kivan letkeää musiikkia kuuntelisi vaikka mongoliaksi laulettuna.

Szerelem miért múlsz, szerelem miért fájsz? Niin, what about my dreams? What about my life? Siinä taitaa olla kyseisen biisin tärkein sanoma - ymmärretty. Kyseinen biisi osallistui Euroviisuihin pari vuotta sitten, tosin tietenkin tuolla englannin kielisellä versiolla. Itse kuitenkin rakastuin tähän alkuperäiseen versioon. Helposti ymmärrettävää tuo sukulaiskielemme unkari...

נפשי מייחלת לתפילת הלב החם Rakastan tätä biisiä ! Minun mielestäni tämän olisi silloin vuonna erkki ja nakki pitänyt voittaa Euroviisut, mutta ei väkisin. Heprea on aika kivan kuuloinen kieli, sen opetteleminen taas on luultavasti eri asia.

Somebody to love somebody to love i gin banghwangeul meomchuge... Englannin kieliset osiot vielä ymmärrän, mutta kun kesken lauseen vaihdetaan koreaan, niin se menee jo yli ymmärryksen. Lukion kakkosen talvella tämä oli kuitenki yksi soitetuimmeista biiseistä iPodissani.


Photo: weheartit.com

Monday, July 30, 2012

Viime aikoina olen...

... kokoontunut suurimman osan kavereistani kanssa kotibileiden parissa istumaan iltaa.

... varastanut (Anskun ja Elinan kanssa) pienessä sievässä meidän kellarista viinipullon.


... ollut kuumeessa ja flunssassa.

.... niistä huolimatta viettänyt neljä yötä Ellun luona syöden pitsaa ja katsoen Pretty little liarsin toista tuotantokautta.


... ostanut 70% alennuksessa olleita koruja silmät kiiluen

... käynyt serkkujen kanssa eläinpuistossa katsomassa jääkarhunpentua ja jätskiä syömässä.


... liittynyt PAM:in jäseneksi.

... saanut paketin Amerikasta. (Applen kuulokkeet <3)


... vastaanottanut KuntoPlus-lehden tilaajalahjana ihanan juoksukellon.

... ostanut söötin Muumi-pillerirasian buranoilleni.


... löytänyt uuden lempparijäätelön. Cookie dough kohtasi voittajansa: Vermonster.

... käynyt pitkästä aikaa Rovaniemellä. (Pikkuveljellä oli urheilukisat.)


... käynyt ensimmäistä kertaa ikinä Ounasvaaralla. (Pikkuveli ja kummisetä testasivat kesäkelkkarataa.)

... viettänyt nimipäivää ja saanut serkulta nimipäiväkortin.


... yrittänyt käyttää kaikkia niitä kesävaatteita, joita en ole vielä tähän mennessä ehtinyt käyttää.

... piileskellyt sähköyhtiön mieheltä, koska en kehdannut kohdata sitä yöpuvussani. (joka tosiaan koostuu vain isosta paidasta.)


... käynyt serkkujen kanssa kalalla pariinkin otteeseen.

... haaveillut näkeväni nelosen ilotulituksen livenä Helsingin Rajasaaressa 6.9.


... käynyt tottakai myöskin töissä.


Sunday, July 29, 2012

InterRail - Kauhunhetkiä Poznańissa


Ainakin melkein.

Tähän väliin tällainen pieni kevennys video. Kyseessä on siis meidän viimeisenä Poznań päivänä kuvattu video, jossa me oltiin matkalla rinkkojemme kanssa lounaalle ja sen jälkeen viemään nuo rinkat tanssijapojun papan luo säilytykseen.

Irlannin ja Kroatian jalkapallofanit olivat juuri sopivasti matkan varrella juhlimassa ja jouduttiin siis kävelemään tämän iloisen väkijoukon lävitse. Ihan muina miehinä laahustin rinkkani kanssa eteenpäin, kunnes yhtäkkiä huomasin olevani jättikokoisen kroatialaismiehen syleilyssä. Hän päätti jostakin kumman syystä nostaa minut syliinsä ja siitä pubin pöydälle istumaan. Minä olin aivan kauhuissani, koska pelkäsin, että hän pudottaa minut sekä hiukan noloissani ollessani kaikkien ihmisten tuijotuksen kohteena.

Tuossa videolla näkyy valitettavasti (onneksi) vain se vaihe, kun tuo miehenjärkäle laskee minut alas ja roikun hänessä kiinni kuin kuollut lahna.

Niin ja mitä tekikään minun prinssini? - Videolta voittekin bongata tanssijapojun, joka KUVAA kännykällään videota ja nauraa, vaikka hänen PITÄISI olla pelastamassa neitoa hädästä. Hmphm.

Saturday, July 28, 2012

InterRail - Berlin

Pahoitteluni tästä erittäin hitaasta postaustahdistani! Kaikki on täysin omaa saamattomuuttani ja pyrin parantamaan tapani. Aamen.

Tosiaan meidän viimeinen aamu Poznańissa alkoi aikaisen herätyksen ja kipeän niskan kanssa. Meidän siskonpeti tanssijapojun ja B:n kaverin vuodesohvalla ei oikein ollut mikään mukavin peti. Ennen kuin tanssijapoju tuli noutamaan meitä rautatieasemalle annettiin tälle heidän kaverilleen kiitokseksi yösijasta suomalainen vodka-lasi. Rautatieasemalla annettiin tanssijapojulle myös tällainen lasi sekä suomalaista karkkia hänelle ja B:lle.


P1050525.jpg
SAM_0870.jpg

Tunnelma oli todella surkea jo saapuessamme rautatieasemalle ja todella masentavaksi se muuttui siinä vaiheessa kun tytöt päättivät "lähteä ottamaan valokuvia". Eli toisinsanoen minulle ja tanssijapojulle haluttiin antaa hiukan omaa rauhaa. Vaikka oltiinkin molemmat kuin maamme myyneitä pystyttiin vielä sen verran vitsailemaan, että aina me vain joudutaan toisemme hyvästelemään. Neljä vuotta sitten hän lähti ja nyt minä, reilukerho.com


Oikeasti olin pelännyt noita hyvästejä etukäteen ihan hirveästi ja tottakai ne olivat juuri niin kamalat kuin olin kuvitellutkin. Varsinaisesti ei hyvästelty, koska luvattiin molemmat, että vielä me tavataan. Mutta saa nähdä, life is complicated. Tanssijapoju antoi minulle myös lahjan: Kirjeen, jonka sain lukea vasta junassa. Tuo pieni käsin kirjoitettu kirje olikin sitten se viimeinen niitti, joka avasi meikäläisen kyynelkanavat.



Siinä sitten silmät punaisena istuskelin konduktöörin ilmoittaessa, että ollaan väärässä junassa. Oltiin jotenkin oudosti päädytty junaan, joka kulkee Varsova-Berliini väliä juurikin siihen väärään suuntaan. Onneksi tilanne korjaantui sillä, että hypättiin junasta pois seuraavalla pysäkillä ja odoteltiin seuraavaa oikeaan suuntaan menevää junaa noin tunti jollakin maailman surkeimmalla asemalla. Junassa herttaiset kroatialaiset futisfanit antoivat meille istumapaikkansa, jotka kylläkin jouduttiin vaihtamaan heti Poznańin kohdalla. Loppumatka istuttiin joidenkin naisten kanssa samassa hytissä ja päästiin puhumaan suomea jonkun tytön kanssa, joka oli kuulemma syntynyt Suomessa ja osasi jonkin verran suomea. Lopulta saavuttiin Berliiniin pari tuntia alkuperäisestä suunnitelmasta jäljessä.

Saapuminen Berliinin Hauptbahnhof-rautatieasemalle oli aikamoinen järkytys: Se oli ihan jäätävän kokoinen ja täynnä ihmisiä. Ensimmäisestä vastaan tulleesta turistikaupasta ostettiin kartta, jonka jälkeen mentiin syömään pitza hutiin. Syömisen jälkeen harhailtiin tovi etsien infopistettä, joka lopulta löytyi toisen pääsisäänkäynnin vierestä. Infopisteestä saatiin lista hostelleista, joten lähdettiin etsimään lähintä. Päädyttiin johonkin kristilliseen nuorten hostelliin, joka todellakin sijaitsi ihan kulman takana. Hostellissa oli juuri sopivasti ihan tyhjää, joten saatiin neljän hengen huone kokonaan omaksemme vieläpä normaalia halvemmalla. 


DSC_0310_1927.jpg
DSC_0343_1960.jpg

Hostellilla väsymys ja ikävä saivat selkeän otteen minusta, kun yhtäkkiä kesken naurukohtauksen huomasin nauruni muuttuneen itkuksi ja siinä sitten hakkasin päätä pöytään. Juuri sitä ennen Ellu olikin sanonut, ettei huomaisi itkenkö vai nauranko. Onneksi nämä minun tytöt olivat niin hyviä lohduttajia: "Kyllä se siitä. Me mennään tuonne tietsikalle. Tuu perässä kun oot rauhoittunut." <3

Datailtiin siis vähän aikaa, kunnes lähdettiin tekemään pikainen kierros Berliinin nähtävyyksille. Nimittäin meidän suunnitelmana oli jatkaa heti seuraavana aamuna Frankfurtiin. Turistikierroksella valokuvasin hassua poliisiautoa, jonka jälkeen koko auton miehistö tuijotti minua epäluuloisesti. Törmättiin myöskin suomalaisiin poikiin, jotka olivat kiertämässä Eurooppaa autolla.

DSC_0307_1924.jpg

Nähtävyyksistä nähtiin:

DSC_0312_1929.jpg
Berliinin televisiotorni (kyllä, se on tuo pieni kakkaläntti tuolla taustalla..)
DSC_0364_1981.jpg
Brandenburgin portti
P1050512.jpg
Holokaustin muistomerkki
DSC_0341_1958.jpg
Reichstag - Berliinin valtiopäivätalo
DSC_0381_1998_01.jpg
Berliinin muurin palasia. 
DSC_0322_1939.jpg
joku tuollainen hieno rakennus/suihkulähde sen edessä.
P1050499.jpg
sekä Berliinin kuuluisat liikennevalot.
Kierrettiin nuo kaikki nähtävyydet kävellen, eikä jaksettu lähteä enää niin myöhään illalla etsimään sitä pitempää pätkää tuosta muurista, joten tyydyttiin noihin palasiin. En muuten tiennyt miksi esimerkiksi tuo portti tai tuo "laatikko muistomerkki" ovat kuuluisia, mutta nyt jälkeenpäin googlailtuani olen viisastunut sen verran, että tuo portti nähdään Saksojen yhdistymisen tunnuskuvana ja tuo "laatikko muistomerkki" on pystytetty kaikille Euroopan murhatuille juutalaisille. Tulipa fiksu olo.

Berliinissä huomasi selkeästi sen, että se on ollut pitkään kahtia jaettu. Toisella puolen tuota muurin entisiä rajoja oli paljon moderneja rakennuksia, kun taas toisella puolen oli lähinnä vanhoja rakennuksia. Muutenkin Berliini oli selkeästi modernein kaupunki niistä missä me käytiin tai siis sanon tämän siltä pohjalta minkä ehdin sen yhden illan aikana näkemään. 

DSC_0383_2000.jpg
DSC_0346_1963.jpg
DSC_0379_1996.jpg

Vaikka kyseessä on todella iso kaupunki oli siellä kuitenkin luonto lähellä eli jos luontoa haluaa nähdä kannattaa suunnata kävelylle Spree-joen rantaan. Mekin käveltiin sitä edestakaisin, koska joku ei osannut lukea karttaa oikein.

SAM_0891.jpg
DSC_0396_2013.jpg
DSC_0370_1987.jpg
DSC_0332_1949.jpg

Tuolla Brandenburgin portin luona oli noin myöhään illalla mukava tunnelma, kun suurimmat turistimassat olivat jo poistuneet. Siellä ollessamme eräs pelle tuli tekemään minulle ilmapallosydämen, koska sen mielestä oltaisiin ilmeisesti mätsäävien kenkien ja paitani takia hyvä pari. Ilmeestäni voitte päätellä lämpesinkö vai enkö lämmennyt.

SAM_0903.jpg

Meidän päivään ei mitään muuta perin mielenkiintoista kuulunut. Tuon turistikierroksen jälkeen käytiin vielä ruokaostoksilla, jonka jälkeen suunnattiin väsyneinä hostellille, jossa painuttiin melkeinpä heti välttämättömien iltapuuhien jälkeen nukkumaan. 

Berliiniä nähtiin todella vähän ja tuonne olisi tarvinnut vähintään sen kaksi päivää enemmän, jotta kaupungista olisi saanut jonkinlaisen kokonaiskuvan. Ymmärrän kuitenkin hyvin miksi Berliiniä kutsutaan Euroopan New Yorkiksi: Sinne täytyy päästä uudelleen, koska vielä on niin paljon nähtävää.

Saturday, July 21, 2012

Note to self: Älä bloggaa tylsyyksissäsi.


VIIMEKSI:
SYÖMÄNI RUOKA: hirvikäristys ja perunat.
JUOMANI JUOMA: meinasin sanoa, että pepsi max, mutta oikea vastaus on sittenkin vesi.
JUOMANI ALKOHOLIJUOMA: hmmm.. kun olin kuskina maistoin yhden huikan jotain drinksua, jossa oli maitoa, ananasmehua ja malibua. ihan oikeasti olen viimeksi tainnut juoda valkoviiniä Cavassa.
Tumblr_lqpcmujzev1r2uud7o1_500_large_large
SYÖMÄNI KARAMELLI: punaisen ärräpussin irkkarit.
ITKIN: tänään, kun luin uutisen jonkun vauvan ihmepelastumisesta sekä kun katsoin lentoturma tutkinta ohjelmaa foxilta. (en tiedä mikä mua vaivaa, kun kaikki itkettää..)
NAUROIN: ööö.... en koskaan naura. okei, en muista. ehkä töissä.
HÄPESIN: eilen töissä, kun en taas osannut käyttäytyä.
HERMOSTUIN: tällä hetkellä olen koko ajan enemmän tai vähemmän hermostunut/ärsyyntynyt tanssijapojuun.
VALEHTELIN: tänään, kun tätini uteli rakkauselämästäni. (nyt se lukee tämän täältä blogista..)
TEHTY OSTOS: aloitteleva alkoholisti kun selkeästi olen, niin vastaan, että kaksi pulloa smirnoffia.
SANOMANI SANA: heippa taisin äitille sanoa, kun lähdin ärrältä kotiin.
KUUNNELTU MUSIIKKI: sturm und drang - molly the murderer
81f2b21f81ad_large
KATSOTTU LEFFA: heh, american reunion. lapsuuteni sankarit valkokankaalla taas.
LUETTU KIRJA: lasketaanko sitä mukaan kun aloitin reilaamassa lukemaan cecelia ahernin "the time of my life"-kirjaa, mutta en ole edistynyt ekaa kappaletta pidemmälle? jos ei, niin siinä tapauksessa veikkaisin, että nälkäpelin kakkososa.
OSTETTU VAATE: pinkit farkut, sininen bleiseri ja alkkarit.
MATKA ULKOMAILLE: lol, eiköhän se oo jo kaikille tullut selväksi, että reili. viimeinen maa jossa olin oli tosin Tanska.
SAAMANI ARPI: joku noista miljoonasta tuolla mun jalkapöydässä. reilaaminen käy tosiaan jaloille aika rankaksi.
AJAMANI AUTO: äiskän opel.


270834_436405686389871_624706587_n_large
KÄYTETTY KULKUNEUVO: tuo sama kuin ylhäällä.
SAAMANI TEKSTIVIESTI: "Hei, en tiiä, saitko mun viestin facessa, mutta tuun ja jään yötä.:D"
OSTETTU PUHELIN: viime vuoden keväällä tuo mun surkea ihana LG:ni.
SOITETTU PUHELU: Ellulle. KAKSI PÄIVÄÄ SITTEN. sosiaalinen minä, jee.
OSTAMANI HUONEKALU: en ostele huonekaluja.. vielä. varmaan tuo ipodin telakka. (ei varmaan lasketa...)
OSTETTU KODINKONE: öööö.... hypätään tämän yli.
SAAMANI KEHU: juuu... yks päivä eräs mies kehui mua niin ihanaksi, että mulle pitäisi kuulemma ostaa kukkia. töissä siis, kun autoin tätä ottamaan käyttöön uuden liittymän.
KUULTU VITSI:
 
ANTAMANI LAHJA: eilen annoin ellulle lakupatukan...
SAAMANI LAHJA: heidiltä sormuksia ja karkkia dubaista tuliaisena.
SAAMANI SAKKO: kirjaston myöhästymissakko. :D
KONSERTTI JOSSA OLIN: onnelassa oli esiintymässä finnish hockey mafia talvella. :D ai ei lasketa? no sitten viime kesänä miljoona rock ja siellä scorpparit.
SAIRASTAMANI SAIRAUS: tämän hetkinen flunssa. prkl.

Vielä on kesää jäljellä. Eikö niin?

Top, Shoes
BY PETRA K., 15 YEAR OLD GIRL FROM UMEÅ, SWEDEN
Loafers
BY BONNIE B., 23 YEAR OLD WANDERER FROM UNITED STATES
Romwe Shirt, Jovonna London Long Skirt
BY ALBA .., BLOGGER FROM PETIT & SWEET COUTURE
Sheinside Shirt, H&M Shorts, Vintage Hat, Stradivarius Shoes
BY KLAUDIA K., 18 YEAR OLD STUDENT FROM CRACOW, POLAND
Choies Cropped Top, Ministry Of Retail Cerulean Pleated Maxi
BY MAYO W., MELLOWMAYO.COM FROM HONG KONG
Jumpsuit, Shoes
BY PETRA K., 15 YEAR OLD GIRL FROM UMEÅ, SWEDEN
Pants, Mango Top, Shoes
BY PETRA K., 15 YEAR OLD GIRL FROM UMEÅ, SWEDEN
Skirt, H&M Shirt
BY IGA W., 17 YEAR OLD GIRL FROM POLAND

Vaikka ulkona sataakin vettä ja istun sisällä villahuivi kaulassa juoden teetä kipeään kurkkuuni ei se voi tarkoittaa, että kesä olisi jo ohitse? 

Se ei voi olla. Nimittäin: A) Mulla on paljon kivoja kesävaatteita, joita haluaisin käyttää. B) Olen nauttinut Suomen kesästä alle kuukauden. Ei käy.

Friday, July 20, 2012

InterRail - Poznań

Neljäs päivä Puolassa lähti käyntiin erittäin aikaisen herätyksen, kiireisen pakkaamisen ja junaan kiiruhtamisen merkeissä. Meillä oli edessä yli yhdeksän tunnin junamatka kohti Poznańia.

P1050495.jpg

Ei jaksettu varata istumapaikkoja erikseen, joten meillä kävikin hyvä tuuri kun saatiin sellainen oma "Harry Potter-hytti". Siellä sitten yritettiin kaikin mahdollisin keinoin kuluttaa aikaa: nukuttiin, syötiin, juoruttiin, kuunneltiin musiikkia, käytiin vessassa tsiljoona kertaa, meikattiin, vaihdettiin vaatteita jne. Itseasiassa juuri kun olin vaihtamassa housuja, niin jostakin pelmahti paikalle konduktööri, joka ihan pokkana tarkasti meidän matkaliput, vaikka minä istuskelin siinä ilman housuja. Kannattaa siis varoa, konduktööri voi ilmestyä paikalle milloin tahansa..

Oltiin sovittu edellisenä päivänä tanssijapojun kanssa, että tämä tulee kaverinsa kanssa meitä vastaan rautatieasemalle. Meitä kaikkia jännitti tämä kohtaaminen ihan hirveästi ja polvet tutisten astuttiin Poznań Glownylle vain huomataksemme ettei meitä vastassa ollut ketään. Epätoivo ehti melkein iskeä siinä vaiheessa kun oltiin 45 minuuttia odoteltu, mutta onneksi sain silloin tekstiviestin tanssijapojulta, että missä ollaan ja, että he ovat asemalla. Sen samantien bongattiinkin hänet ja hänen kaverinsa väkijoukosta. Hän oli muistanut meidän junan saapumisajan väärin.. Miehet.

SAM_0862.jpg
P1050464.jpg
SAM_0863.jpg

Oltiin tosiaan etukäteen pelätty, että me juroina ja ujoina suomalaisina ei keksitä mitään sanottavaa ja, että joudutaan kohtaamaan kiusallinen hiljaisuus. Onneksi kuitenkin tanssijapojun bestis B oli sen verran puhelias ettei hiljaisuus ollut edes vaihtoehto. Rautatieasemalta nämä kaksi veivät meidät meidän hotellille, josta jatkettiin matkaa melkeinpä samantien kaupungille syömään. Syötiin tosi hyvää kanaa ja vaihdettiin kuulumisia siinä samassa. B osoittautui tosi mukavaksi tytöksi ja ensimmäisenä päivänä taisin jutella enemmän hänen kuin tanssijapojun kanssa. 

Syömisen jälkeen kierreltiin keskustassa ja saatiin kuulla illan ohjelmasta sen verran, että me lähdetään poikien kanssa tutkimaan Poznańin yöelämää. Meillehän se kävi vallan mainiosti. Ilta aloitettiin meidän hotellihuoneessa tyhjentäen yksi vodkapullo tutustuen samalla paremmin tanssijapojuun ja tämän kavereihin. Meidän hotellilta matkaa jatkettiin meillekin hyvin tuttuun tapaan mäkkärille. Tämän jälkeen päätettiin lähteä erään tytön synttäreille johonkin klubille, mutta kenelläkään ei oikein ollut tietoa missä tämä klubi sijaitsee. Luvassa oli siis päämäärätöntä haahuilua, autotiellä makaamista, useita puhelinsoittoja ja tämän lauseen kuulemista: "Okey, now I'm 100% sure where it is."

P1050468.jpg
P1050459.jpg
SAM_0838.jpg

Lopulta synttärisankari tuli meidät eksyneet lampaat omiin juhliinsa noutamaan, eikä edes meidän outojen ulkomaalaisten kuokkavierailu näyttänyt haittaavan laisinkaan. Näissä bileissä oli hauskaa: tanssittiin, naurettiin ja otettiin julkaisukelvottomia yhteiskuvia poikien kanssa. Sain myös kokea tanssilattialla pienen dirty dancing momentin sen kuuluisan noston muodossa. Nämä kuvat ehkä tiivistää koko illan fiiliksen:

DSC_0227_1845.jpg
DSC_0225_1843.jpg

Bileistä jatkettiin vielä johonkin torille, jossa oli nuoria kokoontuneet kuuntelemaan kun yksi tyttö ja poika soittivat kitaraa ja lauloivat samalla. Tanssijapoju yritti suostutella minua tanssimaan, mutta promillet olivat tuossa vaiheessa jo sen verran laskeneet etten tainnut olla kovin innokas. Enää.

Seuraavana aamuna nukuttiin pommiin ja missattiin hotellin aamupala. Tanssijapoju saapui heti aamusta noutamaan meidät ja lähdettiin ajelemaan jonnekin järvelle. Siellä me mentiin sitten testaamaan kesäkelkkarataa! En ollut koskaan ennen testannut tuollaista ja voi kun se olikin hauskaa hommaa. Tosin siinä vaiheessa kun tanssijapoju pysähtyi odottamaan minua mäen päälle kaduin sitä, että olin päättänyt laittaa mekon enkä housuja. Siveyspoliisi olisi sakot siinä vaiheessa antanut.

Tanssijapojun äiti oli kutsunut meidät lounaalle, joten tuolta järveltä jatkettiin matkaa heidän kotiinsa. Nyt tuleekin sitten paras vitsi ikinä. Hänen äitinsä (joka on muuten myös käynyt Suomessa) mielestä meidän täytyy syödä terveellisesti, koska ollaan Suomesta. Saatiin siis eteemme perinteinen terveellinen puolalainen lounas. Minä kasviksien rakastaja kuitenkin söin kiltisti sekä parsakeiton, että pääruuan, josta tunnistin ainoastaan perunan. Maha täyttyi kuitenkin hyvin, joten ei valittamista. 

SAM_0833.jpg
SAM_0843.jpg
SAM_0858.jpg
SAM_0846.jpg

Tanssijapojun äiti halusi, että tullaan näyttämään heidän kansantanssiryhmänsä harjoituksiin joku meidän tanssi noilta kansantanssifestareilta, jossa kaikki oltiin. Ei kuitenkaan Ellun kanssa muistettu yhtään mistä tanssista oli kyse, mutta lupauduttiin kuitenkin sinne tulemaan. Meillä oli kuitenkin pari tuntia aikaa ennen sitä, joten lähdettiin kiertelemään erästä ostoskeskusta, josta tyttöjen oli tarkoitus etsiä itselleen illan pippaloihin sopivat vaatteet. Sen aikaa kun tytöt sovitteli vaatteita, niin minä ja tanssijapoju yritettiin tiivistää neljän vuoden tapahtumat ja kertoa niistä toiselle jotenkin järkevästi.

Tuolla harjoituksissakin käytiin, mutta loppujen lopuksi ne olikin peruttu, koska kaikki ryhmän pojat olivat katsomassa jalkapalloa.. Päädyttiin lopulta lasten ryhmän laulutunnille laulamaan puolankielisiä rakkauslauluja. Pikkutyttöjen mielestä tämä oli erittäin huvittavaa, ainakin hihityksestä päätellen.

Tämän jälkeen meidän oli tarkoitus mennä käymään uudelleen tanssijapojun luona, mutta koska hän oli unohtanut kotiavaimensa lähdettiin käymään meidän hotellilla vaihtamassa illan pippaloihin soveltuvat vaatteet. Illan ohjelmana oli tosiaan mennä puolalaisiin kotibileisiin. Bileiden isäntä oli joku tanssijapojun kaveri, mutta hänen kanssaan ei taidettu muuta jutustelua harrastaa kuin tervehtiminen. Onneksi näissä bileissä oli kuitenkin tuttuja poikia edelliseltä illalta, joten ei tunnettu oloamme täysin orvoiksi.

DSC_0261_1878.jpg
DSC_0268_1885.jpg
DSC_0267_1884.jpg

Me oltiin ennen näihin juhliin menoa käyty ostamassa kaupasta hiukan juotavaa ja juuri kun olimme valitsemassa minkä vodkapullon ottaisimme saapui paikalle tanssijapojun iskä. Annettiin luultavasti hyvä ensivaikutelma.. Päädyttiin muuten tanssijapojun iskän suosittelemana ostamaan Finlandiaa, koska se on kuulemma parasta vodkaa. JEE!

Yksi illan kohokohta oli kyllä se, kun pojat hyppivät sohvalla laulaen aivan fiiliksissä tätä biisiä. (biisi kertoo miehestä ja siitä kuinka hänellä on neljä naista autossaan...) Tyttöjen kanssa fiilisteltiinkin tuota biisiä koko loppu reilin ajan ja sama meininki on jatkunut täällä kotona. Noista pippaloista sen verran, että meininki tuskin poikkesi hirveästi suomalaisista kotibileistä. Tosin erikoisuutena oli se, että päästiin kokeilemaan vesipiippua. Ei poltettu siis mitään laitonta, vaan ihan jotain harmitonta vesimelonin makuista juttua. Ihan mielenkiintoinen kokemus tosiaan.

Vaikka nuo bileet eivät mitenkään vetäneet vertoja edellisen illan juhlille, niin minulla oli kuitenkin loppujen lopuksi paljon mukavampi ilta. Siitä ei sen enempää kuin, että vietin lopun illasta erään kerrostalon pihakeinussa tanssijapojun kanssa pohtien sitä, että kukaan ei varmaan koskaan olisi uskonut, että me kaksi vielä tavattaisiin.

P1050469.jpg
P1050475.jpg
DSC_0294_1911.jpg

Meidän oli tosiaan tarkoitus jatkaa matkaa jo seuraavana päivänä, mutta kukaan meistä ei yllättynyt kun päätettiinkin jäädä vielä yhdeksi yöksi. Eli toisin sanoen tytöt suostuivat jäämään vielä yhdeksi yöksi. Seuraavana päivänä meidän täytyikin etsiä uusi yöpaikka nimittäin meidän hotellin olivat irlantilaiset futisfanit buukanneet aivan täyteen. Yöpaikan löytäminen ei ollutkaan kovin helppoa, mutta lopulta tanssijapoju ja B saivat meille yöpaikan erään kaverinsa luota. Voitiin kuitenkin mennä sinne vasta illalla, joten vietiin rinkkamme säilytykseen tanssijapojun papan luokse. Tämä pappa olikin kerrassaan hurmaava tapaus: hän oli asunut ennen Chicagossa, mutta ei osannut enää englantia laisinkaan.

Viimeinen päivä Poznańissa hujahti ohi ennen kuin oikeastaan ehdittiin mitään tekemään. Käytiin pelaamassa biljardia sekä kiertelemässä jossakin puutarhassa, jossa oli kasveja ympäri maailmaa. Siellä oli myös sellainen portti, joka "vei toiseen maailmaan.." Illalla lähdettiin vielä kaupungille harhailemaan, missä päädyttiin football fan zonelle katsomaan Portugalin ja jonkin toisen maan peliä. Itse pelistä en mitään muista ja tuskin tytötkään muistavat. Ainut peliin liittyvä asia jonka muistan on se, että haukuin Ronaldon hirveäksi limanuljaskaksi tanssijapojun muistuttaessa, että on hän kuitenkin mahtava pelaaja. Tytöt olivat lähinnä keskittyneet bongaamaan edes yhden komean irkkuturistin, mutta eivät kuulemma olleet siinä onnistuneet.


P1050480.jpg
DSC_0300_1917.jpg
P1050492.jpg

Peliä ei katsottu loppuun asti, vaan tanssijapoju ja B veivät meidät tämän heidän kaverinsa luokse, joka oli, jos se on edes mahdollista, vieläkin sosiaalisempi kuin B. Hänellä oli myös maailman suloisin minikokoinen koira. Kovin pitkään ei kuitenkaan jaksettu seurustella, vaan painuttiin pehkuihin ja unten maille. 

Poznańissa tärkeintä oli ne ihmiset siellä, eikä juurikaan keskitytty minkään nähtävyyksien näkemiseen. Siellä kyllä oli paljon kauniita rakennuksia ja muutenkin tykkäsin tuon kaupungin fiiliksestä, joka oli varmasti huipussaan noiden jalkapallon em-kisojen ansiosta. Kadut olivat joka päivä täynnä iloisia irlantilais- ja kroatialaisfaneja. Suosittelen todellakin myös Poznańia kaikille reilaajille. Kaunis kaupunki täynnä ihania ihmisiä.