Eli istun junassa, keskellä korpea. Hiukan alle kaksi tuntia ja olen perillä. Tämä junamatka on mennyt yllättävän nopeaa ja olen muun muassa saanut kuunnella poikien armeijajuttuja tarpeeksi koko loppuelämäkseni. "Taaaakse POISTU!"
Nukuin viime yönä alle neljä tuntia, mutta mua ei ole oikeastaan missään vaiheessa päivää väsyttänyt. Aamun vietin töissä aloittelemassa inventaaria eli toisin sanoen mulkoilin jokaista asiakasta, joka sattui keskeyttämään hienon laskuni: "398 tikkari, 400 tikkari, 402 tikkari.." No okei, tikkareita oli yleensä alle parisataa, mutta sellaisia pieniä vihreitä purkkajuttuja oli oikeasti 423(!) kappaletta. Ja minä laskin ne, kuten monet, monet muut tavarat.
Onneksi pääsin pakoon sieltä.
Töistä siirryin matkalaukkuni kanssa suoraan rautatieasemalle, jonne olimme Jennin kanssa sopineet aamu kuuden tekstailussamme Hese-treffit. Käytiin täyttämässä vatsamme kana-aterioilla, ja jotenkin kummasti hairahdettiin läheiseen Alkoon. Hmmph. En tiedä mitä tapahtui.
Tuon jälkeen olenkin oikeastaan vain istunut junassa ja yrittänyt katsella tv-sarjoja koneelta sekä salakuunnellut armeijapoikien juttuja.
En jaksa kirjoittaa enempää. Tämä oli hyvin uuvuttavaa... Seuraavan postauksen kirjoitan mitä luultavammin Lapin helleparatiisista
No comments:
Post a Comment
A negative mind will never give you a positive life. Spread happiness! <3